..eli näiden toinen-tuleminen.
Ei merkittävää muutosta. Noita pienenpieniä korjauksia, joita edellisen koitoksen myötä tuli tajuttua.
1) Massalle makua, kahteen tyyliin.
2) Massa ensin: juustoraaste, kuivat- ja sitten kosteat aineet. Raasteena oli hovihankkijalta tarjous-mozzarellaa. Kuivissa leivinjauhetta, suolaa ja vehnäjauhoa (50-50, durumia ja tavallista). Kosteat osat koostui kananmunasta, oliiviöljystä/culinessesta ja lorauksesta vettä
***massa kannattaa jättää tarpeeksi "märäksi". Ei jauhonmakuisia keksejä tahdo kukaan.
***sähkövatkain osottautui loistavan-oivaksi työkaluksi tässä. Mitä tasasemmin juustoraaste-jauhot-mausteet-muna-vesi-sekamelska sekoittuu -> sitä tasaisemman tyylikkäitä loppukipaleita!
***varsinkin tasaisenMakuiusia. Ei maustepakkuroita siellä täällä.. :)
3) Maku! Toiseen massaan oliiviöljyä, valkosipulia, oreganoa ja mustapippuria. Toisessa hieman kaukausempi makumatkakokeilu: culinessea rasvana, mausteiksi kanelia, juustokuminaa, paprikaa ja hunajaa.
4) Tahnat lusikalla klönteiksi pellinpäälle ja näppärännopsa muotoilu.
***pieneen kuppiin kuumaa vettä ja lusikan-kastelu siellä ennen jokaista kasaan-kosketusta! Näin lusikka EI tarraudu keksimassaan.
5) 175°-uunissa vartinverran ja rauhallista jäähdyttelyä
Voilá! Suolaisia napostelukipaleita milloin-mihinkin-tilaisuuteen!
***...joskusvielä kohta/tuonnempana pääsen TODELLA fiilistelemään näitä juustokeksiklönttejä. Gruyere, vuohenjuusto, pecorino, GranaPadano...saksanpähkinärouhetta, spelttihiutaleita... päärynä-, sipulihilloke päälle...karkea chilinen salsa... Tuonnempana. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti