tiistai 26. tammikuuta 2016

Pollo alla tollo

..eli Taukin kanaa.
Höh. Sain päähäni pöhkön otsikon ennen kuin tiesin mitä se tarkottaisi.. Visio kirkastui onneksi nopeasti! Eilinen lehtikaalipesto oli huippuherkkua, mutta valkosipulisuus iski hieman turhan lujaa, ollakseen lempeää lisäkekastiketta.
Eli jatkojalostuksen aika!

Pollo alla tollo - eli kanaruoka, jonka jopa taukki pystyy tekemään. Ei vaadi suurempia kykyjä tai lahjoja :) "Tollo" on myös paikka Italiassa.. tiedä vaikka siellä saisi juurikin tätä!
1) Uuni päälle. 200° astetta.
2) Uunivuoka esille.
3) Lehtikaalipesto, loraus oliiviöljyä ja pieni pätkä chiliä hakkeluksena pohjalle.
4) Rintafileet kyytiin..
5) ..ja manuaalisesti (käsillä pyöritellen) soosia joka puolelle.
6) Vuoka uuniin. 45 min odottelua. Sillä aikaa ehtii vaikka kattaa :)
7) Uunituksen jälkeen kourallinen parmesaaniraastetta pintaan...

..ja a tavola! Cibo é pronto! Kimppuun siis!

***yksinkertaisempaa ruoanvalmistus-kokonaisuutta en osaa kuvitella. Yhtä toisen päälle ja kolmanteen kypsymään.
***..lehtikaalipeston kehitys oli tässä jännänä, joten yksinkertaisuudestakin tuli mielenkiintoista!
***..ja kyllä! Peston parhaat puolet paranivat entisestään! Valkosipulisuus pehmeni tasaiseksi, pehmeäksi. Kana itsessään oli mureaa ja ylikypsää. Herkkua.
***lisukkeena oli aurinkokokuivattu-tomaatti-purkin öljyssä kuullotettua kukkakaaliriisiä.
***ja kylkiäisenä basilika-paahdettuja herkkusieniä.
***..kaikkea jännää ja hyvää samassa haarukassa. Itse pääosan yksinkertaisuus ei häirinnyt enää ollenkaan :)

maanantai 25. tammikuuta 2016

Lehtikaalipesto

..nmanmanmanma
Lehtikaalia. Sillä vois porskuttaa vaikka maailman tappiin asti. Jos kohta eksyn hiihtolenkillä järven keskelle autiolle saarelle niin tätä, tätä laittaisin kasvamaan. Syön sitä ja pärjään vaikka kuinka pitkään. :)

Lehtikaali nousi maailmanmaineeseen superfoodie-hifistelijä-terveysintoilija-raaka-aineena. Ehkä vähän yltiöpäinenkin tunnelmointi on toisaalta aiheuttanut sen, että nykyään tätä upeaa herkkua saa melkein mistä vaan! Mahtia!

Lehtikaalilla on mielettömiä ominaisuuksia:
- kuivuessaan siitä tulee hämmentävän rapeaa
- haudutettaessa se pehmenee, mutta säilyttää hyvin muotonsa ja sitkon
- ..eli voi paistaa, keittää, hauduttaa, höyryttää, fritata, wokata ja kokata miltein miten vain ja tuloksena on aina hyvää :)

***lehtikaali on - miunmaunmukaan - parasta sellaisenaan. Tuoreeltaan. Salaatin "vihreänä", nam.
***todella hyvää myös wokattuna, aasiatyyliin (seesamiöljyä, sweetchiliä, kevätsipulia, inkivääriä, sakea, soijaa tms.) maustettuna
***sopii myös kasvisvuokaan/gratiiniin
***lehtikaalisipsit on blogisfäärin ilmiö itsessään

Nyt "yrtin" ominaisuudessa pestosoosiin!
1) Blenderiin: kaksi isoa lehteä lehtikaalia - pestynä ja pilkottuna. Peukun kokinen pätkä parmesaania - kuutioina tai raasteena. Loraus sitruunamehua ja oliiviöljyä. Suolaa ja pippuria.  Valkosipulinkynsi. Pieni kourallinen paahdettuja pekaanipähkinöitä.

***ei muuta. Perus pestosoosin pohja: pääosan esittäjää, parmigianoa, pähkinää, öljyä ja mausteita.
***hyvät ihmiset, kehoituksen sana: käyttäkää ruuanlaitossa pähkinöitä. Niiden maku tuo ihmeellisiä ulottuvuuksia yksinkertaisiin asioihin! Lisää jytyä ja efektiä saa paahtamalla pähkinät.
***..oi paahdetut pähkinät. Niitä tarvin myös autiolle saarelle. Nam.

2) Surautus niin tasaiseksi kuin mahdollista

***lehtikaali on todella "kuivaa". Oliiviöljyä jouti nakkaamaan sekaan lorauksen jos toisenkin..
Valmistatuli. Helppoa, herkkua ja huikea osoitus lehtikaalin kaikkivoivaisuudesta. Yrtin-ominaisuudessa pestosoosissa todella jännä pohja!

***blenderissä ei oiken riittänyt puhti. Ensikerralla tehokkaampaan soseuttajaan!
***valkosipulinkynsi oli ehkä vähän turhan iso..
***muuten, todella hyvää! Lehtikaalin tuhti, voimakas ja lämmin maku sopi upeasti pestoon!

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Punajuuriburgeri

..hmm. Innostuksen-herättäjänä toimineen kirjoituksen otsikko oli yksinkertaisesti "best ever veggie burger". No, mielellänihän minä tuota kokeilen! Monta kertaa aiemminkin on kotiköökissä yritetty saada ihmeitä aikaan. Mullistavaa kokemusta kasvisburgerilla olen etsinyt jo useamman kerran. Viimeksi saatoin väittää että oli muuten viimeinen kerta...
Viimeinen kerta, ennen seuraavaa yritystä! :)

Nyt löytyi tekele, joka todella nostatti ruokahalua! Äärettömän monta työvaihetta, joten lopputuloksen täytyisi olla huolella tunnelmoitu..nam.
Ensin kaikki eri osaset valmiiksi:
1) Mausteet: savupaprikaa, sinappijauhetta, jeeraa, timjamia, mustaapippuria ja tuoretta korianteria. Kaurahiutalepaketti myöhempää käyttöä varten.
2) Mustia papuja paketillinen. Huolella huuhdeltuina.
3) Al dente-keitettyä Basmatiriisiä
4) Yksi kuullotettu keltasipuli+valkosipulinkynsi. Kuullotuksen loppumetreillä levy täysille ja kunnon käräytys/väri pintaan. Saa vähän mustua! Tilkka omenaviinietikkaa sekaan. Pannu pois liedeltä ja kaikki kärähtänyt herkku rapsutellen mukaan..
5) Kaksi raastettua, uunissa foliokäärössä 50min @ 200°-kypsennettyä punajuurta.

..noniin. Sitten kokoamaan!
6) Punajuuriraaste siivilään. Lusikalla painellen ylimääräinen neste pois. Blenderiin. Karkeaksi hakkelukseksi. Kulhoon.
7) Kaurahiutaletta, vajaa 1dl. Blenderillä jauhoksi. Kulhoon.
8) 2/3-osaa mustapavuista blenderiin. Kulhoon.
9) Mukaan riisi, sipulit..
10) ..ja kaikki mausteet. Tilkka oliiviöljyä.
11) Sekoitus tasaiseksi massaksi. Jääkaappiin AINAKIN tunniksi!

***huom! Jääkaapitus on ehdoton, jotta burgerimassa pysyy edes jotenkuten koossa. Yritin muotoilla 30min kohdalla jo piffiksi - ei onnistunut.
***tässävaiheessa mukaan saattaisi haluta laittaa yhden kananmunan? Kaurahiutalejauhoa ehkä myös ripaus, jos kokonaisuus näyttää turhan märältä.. Liian kuivaa en usko että tämmönen vegemössö voi olla :)
12) Jääkaapista ulos, muotoilu piffeiksi..
13) Huolellinen paisto, kunnon oliiviöljyssä. Reilusti tummaksi molemmin puolin!!
14) Cheddarsiivut päälle ja komeudet 150°-uuniin 10-15min..
15) Sillävälin kaikki muu valmiiksi...

Kaikki tavarat sämpylänväliin. Sitten saa käydä kimppuun!

***nii-i. Ei mitään pikaruokaa...onneksi fiilisburgerin ei sellaista kuulu ollakaan :)
***Hyvää tämä oli. Erittäin maukasta! Punajuuren pehmeä makeus häviää kyllä muiden makujen sekaan ja toimii mielettömän hyvin mustapapujen ja y.o. mausteiden kanssa.
***Tekstuuri jäi siksi mitä olettaa saattoikin: kosteahkoa juuressosetta. Pinnasta muutama milli oli ihanan rapeaa :)
***..eli: todella herkullinen tekele. Koostis harmillisen arvattava.
***Burgeripiffissä kuuluisi olla sitä toivottua puruvastusta... Millä ihmeellä sitä vegepiffiin saa?

torstai 7. tammikuuta 2016

Cash flow ja Tsunami-lohi

..eli coleslaw, mutta paremmin ja yksinkertaisemmin.
Kaikenlisäksi cashflow on yksinkertaisesti suunnattoman paljon houkuttelevamman kuuloinen otsikko!

Useimmiten coleslaw-resepteissä näkee majoneesia, cremefraichea ja muita ylimääräisiä turhakkeita. Cash flow on yksinkertainen, simppeleiden raaka-aineiden riemuvoitto.

***huom! Raaka-aineisiin kannattaa panostaa. Food is as good as its ingredients, eli ruoka on juuri niin hyvää kuin raaka-aineet, joista se on tehty.
1) Keräkaalia ohuiksi suikaleiksi. Puolikas punasipuli, ohuiksi suikaleiksi. Puolikas lime. Sellaisenaan.

***punasipulisuikaleet kannattaa siivuttaa niin ohuiksi että niistä näkee läpi! :)
***kaalin suikaloimisessa auttaa todella terävä veitsi. Hanki siis sellainen.
2) Maustesetti kulhoon: pohjalle loraus oliiviöljyä. Päälle hieman yli puolet puolikkaan-limen-mehuista. Mustaapippuria, ripaus suolaa ja 1/4 tl sinappijauhetta

***sinappijauhe on huippujännä lisä!
3) ..mausteaineet sekaisin..
4) ..ja suikaleet kyytiin! Päälle pieni kourallinen tuoretta korianteria ja loput limen mehusta
5) Jääkaappiin maustumaan, pehmenemään ja tekeytymään AINAKIN tunniksi. Sitten vielä huoneenlämpöön AINAKIN puoleksi tunniksi ennen tarjoilua

***maustumis/tekeytymisaika on se mikä tästä tekee herkullisen: rauhassa, hiljaa hyvä tulee. 1h on minimi. 2h on parempi.
***..näin kaali pehmenee, sipulista tulee hieman makeaa, mausteista pehmeyttä ja kokonaisuus muodostuu mielenkiintoiseksi

Tarjolle, tällä kertaa lautasella myös ns. Tsunami-lohi, eli uunilohi, joka ennen uunitusta marinoitui vuoassaan muutaman tunnin. Marinadissa seesamiöljyä, peukun kokoinen pala tuoretta inkivääriä raasteena, pala tuoretta chiliä hakkeluksena ja n.10cm pätkä Wasabitahnaa.

***Toivoin pirteää, nenän-tukkoisuuden-poistavaa makupläjäystä, mutta ilmeisesti uunitus laimensi Wasabin kokonan. Höh. :)