Fried Chicken

..jenkki-maan eteläisempiä osavaltioita tunnelmoiden. Southern fried chicken. Kotimaan kielellä houkuttelevimman kuuloinen termi voisi olla vaikkapa rapeaa kanaa.
Oli miten oli - ehdotonta herkkua! Mehevää ja rapeaa. Makua. Tekstuuria. Suutuntumaa.
Tunnelmaa.

1) Rintafileet yksinkertaisesti puoliksi. Talouspaperilla painellen ensin kuivaksi, veitsellä puoliksi.

***lihatiskin rintafileen "kääntöpuolelta" (t.s. se vähemmän sileä puoli) löytyy uurre, jota pitkin puolitus onnistuu tasaisesti.
***miunmaunmukaan - lihatiskin kliinisen-siistit rintafileet olivat tämän räätin ainoa kompastuskivi. Tolkuttomasti enemmän makua olisi saatu niista hieman ronskimmista rintaleikkeistä tai vaikkapa kokonaisista koivista.. Nahkaa tarvittais! :)

2) Pussiin piimää. Riittävästi! Mausteiksi tilkka tabascoa ja loraus Worchesteria. Suolaa ja pippuria.

3) Fileenpalaset piimämarinadiin. Jääkaappiin AINAKIN kolmeksi tunniksi. Mieluiten yön yli. Pariin kertaan, sillointällöin voi säkkiä käännellä ja pyöritellä.

***mitä pidempään, sitä enemmän kaikkea: makua, pehmeyttä, mehevyyttä...

4) File marinadista.. Ylimäärä piimäliuoksesta saa valua pois. Ei kannata valuttaa ihan läpeensäkuivaksi!
5) Pyörittely korppujauhoissa, joissa mausteina cayennepippuria, mustapippuria ja valkosipulisuolaa
6) Uppopaistumaan..

***Riittävän pitkään! ..eli muutamia minuutteja - käännä - muutamia minuutteja lisää.

7) Talouspaperille valumaan.. jälkilämpöön kiertoilmauuniin 100°-asteeseen, kuivumaan ja tekeytymään ja tarjoilua-odottamaan..

Time to go! Enjoy!

***parasta. Parasta "fried chicken":iä mitä tiiän. Johtuen juuri näistä tekovaiheista! Parempaan varmasti pystyisi, mutta työvaiheeet pitää löytyä! Eli:
- fileiden kuivaus
- riittävän pitkä piimämarinadi
- hyvin maustettu korppujauhoseos
- riittävän paksu "taikina"
- riittävän pitkä uppopaistoaika
***kehoitan kokeilemaan. :)