torstai 16. toukokuuta 2013

Seesam & valkosipuli-paneroitu tofu

..tätä omituista soijatavaraa.
Tofu saattaisi olla huippua, montaa kertaa sitä ei kuitenkaan ole tässä köökissä nähty. Johtuu lähinnä siitä, etten "uskalla" ottaa sitä pääraaka-aineeksi.. En meinaan osaa, enkä tajua. :)
Tofussa on sitä samaa - miunmaunmukaan: pelottavaa - ominaisuutta kuin soijarouheessa. Maku itsessään on kohtalaisen ok, vähän hassu pähkinä-tyylinen pehmeä mieto "metsäisyys" tai "luonnonmakuisuus" mutta ok anyway ja muokkailtava varsin moneen suuntaan. Tekstuuri on aivan omiaan: löyhä kuitenkin kasassa pysyvä pehmeä "pyyhekumi". Ikäänkuin mustekala, ilman sitä "purtavaa" sitkoa. :)

Kokkailuvaiheessa haasteita alkaa nousta esille...
Maku: soijaa tämäkin - eli aaaivan yhdentekevää, kuinka voimakkaasti tai aggressiivisesti yrittää maustaa. Lopputulos on kuitenkin miedompaa!
Tekstuuri: kiinteää, mutta hankalan helposti lohkeilevaa. Pehmeä, mutta tiivis..
Pinta: koste ja kuohkea, mutta kuitenkin tiivis. Kovin helposti tähän ei myöskään imeydy mikään..
Tässä kuitenkin.. Satay-suikalekasviset seurassa paneroituja palasia.
1) Sataykasvikset: suikaleina sipuleja, inkivääriä, tuoretta chiliä, porkkanaa, paprikaa ja kesäkurpitsaa. Kuullotettu oliiviöljyssä, soijaa, pippuria. Loraus sakea ja reilu nokare maapähkinävoita..

***aikaisemmin hyväksi havaittu lisä: JEERAA mukava ripaus!! = toimii!!!! :)

2) Tofu-palat: ..ensin pintaan curryä ja chiliä. Paistettu culinessessa puolelta ja toiselta. Jäähdytetty. Paneerauksessa suolattu vehnäjauho, muna ja seesaminsieme-korppujauho-valkosipulijauheseos.
3) ..paneeraus, paistaminen ja uuniin (100°) kuivumaan..

***paneeraus on kyllä vähintä mitä tofulle voi tehdä :)
***ilman sitä ei kipaleissa ole suutuntumalle juuri mitään annettavaa.
***maku. Kuten arvata saattaa.. hyvä juu, mutta varsin lievä.
***miten ihmeessä tästä saisi ..öö..monipuolisempaa? kiinnostavampaa? värikkäämpää? tuntuvampaa? ..ylipäätään, annoksen osana merkittävämpää?
***..tuonnempana uudelleen. :)

Ei kommentteja: