maanantai 5. toukokuuta 2014

Pinaattilisäke (vol.2) ja tonnikalafile

.."Il Posto Accanto":n inspiroimana, toinen tuleminen jo aiemmin hämmentävän-hyväksi-havaitulle kylkiäiselle.
Tuore tonnikala oli taannoin lähistöllä kaupan tiskillä tarjouksessa. En malttanut olla ostamatta, vaikka pieni ja kiukkuinen eettisyys-Elmeri jäkätti ajatuksissa.
Nyt kalapala pääsi asianmukaisen tunnelmoinnin kohteeksi.

***lopputulos nytkähti aavistuksen ylikypsäksi. Harmi itsessään, mutta taivaallisen herkullista kuitenkin.. :)

1) Pinaattilisäke: pannulle loraus oliiviöljyä. Hienonnettu valkosipulinkysi jo kylmään öljyyn makua antamaan, liesi päälle
2) Puolikas keltasipuli pieneksi kuutioksi. Pannulle kuullottumaan. Sekaan pieni kourallinen rusinoita ja suolaa ja pippuria
3) Tuore pinaatti pesun kautta pannulle. Tilkka vettä perään ja kansi päälle!
4) Nahistuneen pinaatin päälle loraus valkkaria ja muutama koura lisää tuoretta pinaattia...
5) Toisella (kuivalla) pannulla pinjansiemeniin kiva väri pintaan
6) Osaset sekaisin ja tarjolle.

7) Tonnikalafile: oliiviöljyssä ruskeaksi puolelta ja toiselta. Suolaa ja pippuria pintaan. Sitruunamehua tilkkanen "koristeeksi"..
..Sivuosassa paistettuja kesäkurpitsalantteja ja uunikuivattuja kirsikkatomaatteja.
Che gusto! Magnifico.

***tuoreesta pinaatistahan tiedetään, että n. jätesäkillinen tuoreita lehtiä vastaa pientä jugurttikupillista nahistunutta vihreää herkkua. Tässä tuoretta pinaattia yht. ≈300g. Juuri sopivasti kahdelle.
***viimekerralla cayenne ja valkkari. Mielenkiintoinen yhdistelmä unohtui tästä (mutta olisi kyllä sopinut!!)
***tuoreelle tonnikalalle ei kerta kaikkiaan kannata tehdä muuta, kuin kypsentää. Maku itsessään on perfetto..

Ei kommentteja: