..liharuoka-aika. Taas : )
Tarjouksesta bongattu, upean mehevänoloinen naudanpaistikimpale ja epäselvyyden harsoittama, onnistuneen mielenkiintoinen kastikekokeilu..
1) Piffikimpale ei saanut osakseen mitään järisyttävän ihmeellistä.. Huoneenlämpöön ja pintaan suolaa+mustapippuria > pannussa rauhallinen ruskistus joka puolelta > foliokääröön > 150°-uuniin, lihalämpömittari kylkeen > kypsyttelyä, kunnes sisälämpö 58°
***ensikerralla sisälämpö alhaisemmaksi.. 55° vaikkapa. Tämä ko. lihakipale oli hieman ohkaisen oloinen.. kenties kuivahti rahtusen liikaa paistaessa. Secondo il gusto mio: paahtopaisti saisi jäädä hieman punaisemmaksi.
Soosi-kokeilu, tämän kerran tutkimusmatka.
Visio oli kotitekoisesta HP-tyylisestä kastikkeesta: sellaista tästä ei todellakaan tullut, siksi iiiiisot sitaatit otsikossa. :) Älyttömän hyvänmakuinen ja upean tekstuurin omaava tahna kuitenkin..
2) Voita pannulle, mukaan valkosipulinkynsi ja tuoretta rosmariinia - paistorasvaan makua
3) 1rkl vehnäjauhoja sekaan ja hieman ruskistusta massalle
4) ronskinsti sekoittaen, nesteet ja loput mausteet: Worchester, soija, vesi, Dijon, mustapippuri, timjami, oreganoa ja reilunlainen loraus paahtopaistin uunitusfoliosta lientä
5) Hetkinen keittelyä: ylimääräistä nestettä pois, makujen tiivistämistä ja jauhojen kypsentämistä
6) Jäähdytyksen jälkeen täyteläistämään nokare turkkijuggea.
***hankalaa. "home-made-HP" tämä ei siis todellakaan ollut: sellaista olisi ilmeisesti lähestyttävä aivan täysin toista kautta: kenties muokkaamalla perus punaviinikastiketta (worchesteria, dijonia ja Hickoryn savuisuutta..)
***kovin onnistuneen lihaisan-yrttistä tämä lopulta oli. Ja jauho-neste-tasapainoilu päättyi juuri oikeanlaiseen koostikseen: pehmeän paksua, mutta lumoavan levittyvää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti