lauantai 12. huhtikuuta 2014

Aioli

..suomalaisempaan suuhun valkosipulimajoneesi.
Onhan "aioli" nyt tyyllikkäämmän kuuloinen nimi kuitenkin.. :)

Miltein peston kanssa samaan sarjaan: minkä tahansa kastikkeena. Aioli toimii aivan upeasti mitä moninaisimmissa paikoissa... Juuri eilen sillä pohjustettiin pizza (muina osina tuoretta chiliä, paprikaa ja sipuli-riisi-paistosta ja grillattua ananasta.. nam)
Ennenkaikkea aioli on vain otsikko. Siitä alkaa muokkailu, modailu, tunnelmointi ja viilailu..
1) Simple as chips! Kananmunasta keltuiainen kulhoon, valkuainen talteen mahdollista myöhempää käyttöä varten. Mausteiksi tilkka valkoviinietikkaa, sitruunan kuorta ja mehua, teelusikan-kärjellinen Dijonia ja ripaukset suolaa ja sokeria.
2) Samaan syssyyn vielä muutama valkosipulinkynsi. Murskattuna tai muuten vaan muhjustettuna!

***tässä nousee esiin ne paljon puhutut "makuasiast". Joskus 1 valkosipulinkynsi riittää, ehkä se on jopa liikaa. Joskus taas viidestäkään ei tunnu saavan tarpeeksi...
***sitruunankuoresta ja -mehusta saa kokonaisuuteen tarvittavan pirteyden. Etikkaakin voi laittaa teelusikallisesta muutamaan ruokalusikkaan.
***riippuu toivotusta tuloksesta: enemmän potkua, kirpeyttä ja piristystä -> enemmän sitruunaa ja etikkaa. Enemmän pehmeyttä ja tasaisuutta -> vähemmän sitruunaa ja etikkaa.
3) Hiljaahiljaa valutellen ja voimakkaasti vispaten sekaan oliiviöljyä. Yksi keltuainen kuulemma sitoo muutamia desejä (1,5-2dl) öljyä..

***..mutta tämäkin käytännössä makuasia: enemmän öljyä -> enemmän majoneesia ja löysempi koostumus. Vähemmän öljyä -> kuohkeampi lopputulos, joskin vähän jämäkämpi..
..voilá! Perusrunko valmiina.
Aioli on hillitöntä-herkkua ihan sellaisenaan. Sopii lihan, kalan, kanan ja kasvisten kanssa loistavasti.. Niksejä toki voi alkaa tästä eteenpäin kokeilemaan..

***taaemmassa nokareessa mukana puolikkaan sormen mittainen pala tuoretta chiliä, hienonnettuna ja ripaus kuivattua chiliä..
***chilin ja valkosipulin liitto toimii tulevana kesänä harmillisen hienosti grilliruoan seurassa...


Seuraavaan köökkikokeiluun menee todennäköisesti melkoinen tovi. Ensin lomareissuun, sitten koulun puolesta leirielämää toispuolella Suomea. Jää nähtäväksi miten reissu-olosuhteissa pystyy ruokafiilistelemään.....toisaalta: AINA pystyy ruokafiilistelemään.. :)

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Coleslaw

..varhaiskaalista.
Kyseinen räätti sai ajattelemaan nyky-yhteiskuntaa ja nykyajan ruokakulttuuria. Miksi nykyään pitää kaikkien saada kaikkea? Aina, kaikkiaalla ja kaikesta huolimatta? Mihin on kadonnut inhimillisyys, maanläheisyys ja rajallisuus? Luuleeko ihminen, että tilanne tulee aina olemaan näin "valmis"? "Omnipotentti"?

:) avautumis-puuska seis. Se ei kuulu tänne. Anteeksi.
Takaisin olennaiseen!

Löysin kaupan hyllyltä ihmeellisen raikkaanvihreän varhaiskaalin ja ajattelin tarttua tilaisuuteen! Coleslaw - tämä fantastinen Amerikan tulijainen grillaus- ym. tunnelmiin. Äärimmäisen oleellinen osa kesäkokin repertuaaria!
***puolikkaasta, noin kahden nyrkin kokoisesta kaalinkipaleesta tulee loistavasti 3-4:lle

1) Kaali suikaleiksi! Porkkana raasteeksi. Omenat raasteeksi. Lisäksi pienenpieni, n 1/4-osa punasipulista. Myös raasteeksi.

***Jos on terävä veitsi, kannattaa maltilla siivuttaa kaali niin-ohkaiseksi-kuin-pystyy. Jos välineet on "viimekesän"-terässä, voi senkin tietty raastaa.
2) Maustesoosi kasaan: kermaviiliä, valkosipulimajoneesia, suolaa, pippuria, oliiviöljyä ja vaaleaa Balsamicoa
3) Kaikki yhteen kookkaaseen kulhoon, kunnolla sekaisin ja tarjolle!

***lopputuloksesta unohtui kuva. :) perinteinen coleslaw ei välttämättä mikään missi-ykkönen olekkaan.. ehkä hyvä näin. :)
***e.m. ikäänkuin Traditional Coleslaw. Ilman kommervenkkejä ja kikkailuja. Runkoresepti.
***twistiä mukaan vaikka millä mitalla! Punaista kaalia? Savojinkaalia? Kiinankaalia?
***..selleriä? muita sipuleita? ..ehkä makea lisäys vaikka aprikoosista?
***maustekastikkeeseen chiliä? timjamia ja sinappia? ..tilkka olutta, nestesavua, chiliketsuppia ja mustapippuria niin että tuntuu?
***taivas rajana. Onneksi on koko tuleva kesä aikaa kokeilla!!!

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pasta al porro

..mielummin kuin "purjopasta".
Nimi ei välttämättä ole se houkuttelevin, mutta - voi pojat - mikä menetys jos ei uskalla tätä koettaa.
Aivan ihmeellisen herkullista.
Suosittelen.
1) Iso purjo puoliksi ja pikaiselle pesulle. Kuivimmat, tummimman vihreät latvaosat ja muutamat uloimmat lehdet voi repiä syrjään..

***MUISTA pestä niin että vesi valuu "latvaa" kohti, muuten lika valuu vain syvemmälle purjon uumeniin. Kerrosten välissä on usein multaa, hiekkaa sun muuta mömmöä.

2) Suurinpiirtein sormen levyisiksi suikaleiksi..
3) Pannulle kylmään oliiviöljyyn ensin murskattu valkosipulinkynsi ja puolikas silputtu punasipuli
4) Maustuneeseen öljyyn purjot mukaan. Pintaan suolaa ja mustapippuria. Ripaus timjamia myös mausteeksi..
5) Kasvis- TAI lihalientä nesteeksi sen verran että purjot juuri ja juuri peittyvät.. Myös lorausta valkoviiniä suosittelen!!
6) Porisevien purjojen päälle ilmakuivattua kinkkua "kanneksi"..

***Parmankinkkua, serranoa, ibericoa..
***jos haluaa makua vaihdella, miksei salamia tms. "jämäkkää" ja kuivakkaa kinkkua..

7) Kansi päälle ja pienellä lämmöllä ≈ 30 min hauduttelua..
8) Lopuksi vielä kinkkut pois päältä ja viipaleiksi, mukaan loraus kermaa ja tilkka vettä jos tarpeen..

Matkan varrella pastat kiehuman ja "al denteinä" vielä kastikkeen joukkoon... Kaikki sekasin ja lautaselle..
A tavola!

***wau.
***mielettömän jännä, uusi, mielenkiintoinen ja tervetullut kokeilu.
***maussa purjon maanläheinen maku, mutta hauduttamalla jotenkin makeampi ja silkkisempi..
***tekstuuri huulilla-pureskeltavan pehmeää.. Muutamat siellä-täällä kinkkusuikaleet toivat suutuntumaan todella tarvittavan lisän...
***herkkua. Uudelleen varmasti vielä lähitulevaisuudessa. Ehkä salamin-alla-haudutettuna? ..tai voisihan kinkun jättää täys-vege-mentaliteetilla kokonaan syrjään: päälle vaikkapa ohutta kesäkurpitsasuikaletta?

torstai 3. huhtikuuta 2014

Uunikuha

..kokonaisena. Ai että, herkkua!
Kilohinnaltaan myös miellyttävämpää. Ehtaa kokonaista kalaa! ...namnamnamnamn...

Hovihankkijan kalatiskiltä osui silmään tuorean näköisiä kokonaisia kuha-vonkaleita. Aiemmin kokonaiset kalat on nähty vain savustuspöntössä - nyt kerrostalon kotikeittössä! Wuhuu!
Tekotavat myös häkellyttävät helppoudellaan ja mullistavinta kaikessa: maku..
1) Vonkaleelta ensin vatsa tyhjäksi ja pesulle! Kylmällä vedellä, riittävän huolellisesti..
2) Täytteet valmiiksi viipaleiksi: muutama sitruunapalanen, pätkä lehtiselleriä, pieni palanen tuoretta chiliä ja kipale sipulia..
3) Kalalle ympäriinsä oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Joka puolelle!
4) Täytteet kyytiin..

***leikkasin pään kalalta irti. :) ajattelin että ilman sitä se näyttäisi kivemmalta tarjottavana..
***JOS sen olisi jättänyt, olisi kyytiin mahtunut enemmän täytteitä ja näin mahdollisesti lopputuloksessa enemmän makua..? Empä tiiä. Ensikerralla kokeilen!
5) ..nyörillä solmuun. Pellille ja 175°-uuniin, ≈ 30min josta viimoiset 10 min folion alla..

***"petinä" kalan alla oli yksi silputtu sellerinvarsi, loput sipulista ja sitruunamehua.. En tiiä oliko niillä vaikutusta, mutta tulipahan laitettua. :)
***allahan oisi ehkä voinut olla kylkiäsi-kasviksia?
Kyytipojan rooliin pääsi paistettua punasipulia ja broccolia.. Ja valtava sitruunanlohko. :)
Kala uunista, nahka rullalle ja tarjolle!
Nam.

***wau.
***äärettömän pehmeää ja mehukasta. Haudutettunakin tuoreen kalan makuista, samettista ja herkullista.
***Ruodot tosin olivat toki tallella.. Niitä sai hetken nyppiä lautaselta.
***sisuksen aikaansaamaa nyanssia en osaa arvioida: ehkä vaikutti, mutta JOS niin melko laimeasti..
***Ehkä täytteellä saisi enemmän efektiä jos koko uuniajan pitäisi foliota ympärillä? ...tai jos sisuksessa olisi jotain makuisampaa (esim. pelkästään yrttejä ja sitruunaa? ..pelkästään chiliä?)
***jotain höyrystyvää sisään kuitenkin kannattaa laittaa. Kuivista aineista tuskin makua "liukenee"..

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Uuniherkkusienet ja räjähtänyt munakoiso

..eli muutama nopea muistiinpano lähimenneisyyden kömmähdyksistä. Näistä aina oppii niin valtavasti - toivottavasti. Tarvitsee vain ensikerran tullessa muistaa oppimansa...
***ensimmäinen muistutus koskee tulevaa kesä- ja grilliruokakautta: homejuustotäytteiset herkkusienet kannattaa säästää kesän grillailuihin. Ne EIVÄT ole sama ruokalaji talviaikaan kotiuunissa tehtyinä..
***..ellei muista muutamaa elintärkeää osa-aluetta.
***UUNITUS-aika ja LÄMPÖTILA: y.o. pallukoille sattui klassinen unohdus.. 200°-uuni sammutettiin, ehkä noin kolmen vartin päästä siitä muistin että tarjottava oli vielä sen uumenissa. Lopputulos oli nihkeän-nahkeaa, pinnasta jo kuivunutta herkkusientä. Ei pehmeää mehukkuutta, niinkuin toivottiin.. Eli: riittävän kuumaan uuniin, riittävän lyhyeksi aikaa. Parhaimmillaan voisi toisenpuolen pinnan paistaa pannulla?
***..ja pekonia. Sitä ympärille -> pikaisesti kuumalla pannulla ympäriinsa -> uuniin.
***munakoison kypsennys uunissa. Tässä keittiössä tätä on tehty tuhottoman monta kertaa - eikä kertaakaan ole käynyt näin. :)
***Baba Ganoush oli taasen tekeillä. Uuni 200°-asteessa ja möhkäle viihtynyt siellä jo hyvän tovin, n.45 min.. Ehdin aloitella muiden osasten valmistelua. Blenderi esiin..mausteet valmiiksi.. kunnes yht'äkkiä BUM! - ..eikös se ollut uunin munakoiso, jonka kuoret olivat riekaleina pohjalla - ihan kuin kuivaa pahvia - ja munakoison sisus kiinni-palaneena ympäriinsä pitkin uunin sisäreunoja.
***opetuksena VARMUUDEN VUOKSI tulevia kertoja varten: muutama pieni reikä, haarukalla tai veitsen kärjellä, munakoison pintaan ENNEN uunitusta..

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Abbracci-keksit

..Hali-keksit in italiano.
Kyseistä keksiä on touhotettu useampaan otteeseen tässä keittiössä, mutta en tietääkseni/muistaakseni ole kertaakaan kirjannut tekovaiheita ja aineita.

Loppu-luomus on äärimmäisen muokkailu-mahdollinen, niin maun kuin lopullisen muotoilun suhteen. Monessa paikassa samanlaiset keksit kulkevat nimellä shakkiruudut tms.. Miunmaunmukaan  halikeksejä. Piste. :)
1) Raaka-aineet valmiiksi! 150g margariinia, 1dl sokeria, 1 muna, ≈3,5dl jauhoja, pieni ripaus leivinjauhetta. Vanilijajauhetta, kaakaojauhetta, hunajaa ja pikakahvipötkylä.
2) Margariini ja sokeri vaahdoksi. Muna sekaan. Leivinjauhe ja jauhot sekaisin keskenään, pienissä erissä voisokerimuna-vaahtoon
3) Pohjataikinamassa puoliksi kahteen kulhoon
4) Toiseen "vaalea osa": ripaus vanilijajauehtta ja loraus juoksevaa hunajaa. Toiseen "tumma osa": pikakahvipötkö, ruokalusikallinen kaakaojauhetta ja tilkkanen vettä

***makua voi tässävaiheessa muokkailla
***vaalea osa: kermaa tilkkanen ja hunajaa suurempi loraus? ..appelsiininkuorta ja vanilijaa? ..sitruunaa ja lakua? ..omenaa ja kanelia?
***tumma osa: tujummin kahvia? ..konjakkia/rommia? ..turkinpippurijauhetta? ..kuivattua luumua?
***makuparin valinnassa kannattaa vähän visioida yhteensopivuutta :)
5) Taikinapallukat kylmään odottelemaan. Pieni osa aina kerrallaan työpöydälle..
6) Peukunpään-kokoinen nokare molemmista taikinoista -> pyöräytys tangoksi käsien välissä -> tangot halaamaan toinen toistaan..
7) 200°-uuniin, 10-15min.
Ecco, un abbraccio!

***lopullista muotoilua voi vain mielikuvitus rajoittaa. Tangot voi kiertää pitkittäin keskenään (saa kaksivärisiä spiraaleja), latoa päällekkäin ja vierekkäin (saa shakkiruutuja..)...jnejnjenje.

torstai 27. maaliskuuta 2014

Ananascurry-sosekeitto

Ananascurryn maagista makeaa ja tulista makumaailmaa sosekeiton muodossa.

Pineapple-curry on ollut jo muutamaan otteeseen lautasella vuosien saatossa: kastikkeena, tikkuruokana/wokkina, patongin täytteenä.. Nyt ensimmäitä kertaa simppelisti sosekeittona!
***lopputuloksena maukas ja mielenkiintoinen kevätauringon värinen keitto! NAM!

1) Valkosipulia ja puolikas keltasipuli rypsiöljyyn kuullottumaan. Hienonnettu tuore jalapeno sekaan hautumaan..
2) Muutama raaka peruna kuutioiksi ja pataan! Pintaan kevyesti väriä. Mustaapippuria, tilkka soijaa ja chilihiutaleita mausteiksi.
3) Vettä perään muutama desi. Levyä hiljemmalle. Muuma kymmenminuuttinen rauhallista hauduttelua..
4) Sauvasekoittimella "runko" soseeksi ja pannu takaisin liedelle
5) Mukaan tilkka kookoskermaa, palanen vihreää paprikaa kuutioina ja muutama koura ananasta palasina. Mausteeksi riittävästi currya!!
Sose sekoittuu tasaiseksi ja saa hupaisan keväisen keltaisuuden.. Pinnalle vielä tuoretta korianteria ja murskattuja cashewpähkinöitä.

***tuoksu, väri ja maku äärimmäisen kohdallaan.
***pehmoinen, soseutettu peruna pehmensi kokonaisuutta täydellisesti: kuohkeutta ja mietoa, pehmeää makua, joka loistavasti tasoitti chilin ja curryn pienenpientä ylimäärää.

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Chilipapu-quiche porkkanapohjalla

...tämän muistutuksen ehdoton "juttu" on pohja: lopputuloksena oli tajuttoman herkullinen, hauskan värinen ja tekstuuriltaan täydellinen luomus!

Keväisen keltaisen-oranssi. Pehmeä, mutta suloisen murenevainen. Makuinen.. Namnamn. Nyt kun tämänvuoden kotimaisia kasviksia saadaan taas raaka-ainevalikoimaan, tätä pohjaratkaisua tulen varmasti kokkaamaan uudestaan!

***parsaa, kesäkurpitsaa, purjoa ja punasipulia?
***tomaatteja: kirsikkaa, aurinkokuivattua ja pihviä + basilikaa ja oiiveja
***jerk-chicken-piirakka: ananasta, maustepippuria, chiliä, jeeraa, nestesavua, inkivääriä ja vaikka tofua? ..tai ihan ehtaa paistettua kanasuikaletta. :)
1) 50g margariinia, desi kaurahiutaleita ja toinen Jytte-jauhoa. Yksi kananmuna. Ripaus suolaa ja leivinjauhetta.
2) Yksi suht-kookas porkkana raastimella joukkoon
3) Sekoittelua ja jauhon TAI veden lisäilyä tarvittaessa, niin että saadaan tasainen pallo. Kelmu päälle ja kylmään..

***liian kuivaa ei kannata taikinasta yrittääkkään tehdä! Muuten pohjasta tulee aivan-liian-muruinen. Gluteenittomat jauhot kun ei tohdi mitenkään pysyä yhtenä..
4) Täytteet: quiche-osa = 2 kananmunaa, kookas ruokalusikallinen ranskankermaa, tilkka Srirachaa ja ripaus pimentoa. Paprikaa suikaleiksi, kidneypapuja ja punasipulia.
5) Pohja leivinpaperille. Kaulimella tasaiseksi, hieman vuokaa suuremmaksi ympyräksi. Vuokaan. Sormilla reunat tasaisiksi ja tarpeeksi korkeiksi!
6) Täytteet kyytiin, pinnalle vielä muutama kourallinen ihan tavallista kermajuustoa..
7) 175°-uuniin, 20-30min.
..Pronto!

***pohjan kananmuna. Sitä syytän näin hyvästä lopputuloksen tuntumasta!
***kasassa-pysyvää, pehmeää, kuitenkin murumaista, todellaTODELLA makuista. Hämmentävän HYVÄN makuista! Hauska väri. :)
***quiche-paputäyte oli yllätyksetön. Pimento ja Sriracha antoi tarvittavan tujauksen!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Banaanikeksit vol.2.

..uusi yritys.
Viimekertaiset jäivät loppujenlopuksi jopa hieman turhan kuiviksi. Maku oli pehmeä ja miellyttävä, mutta vähän ehkä tylsä.
Nyt uudestaan.
Muistutuksena, tässä toiseen kertaan jo huomattuna: tällaiset lätyskät ovat maailmankaikkeuden yksinkertaisimpia "leivonnaisia". Aikaa tekemiseen kuluu ei-yhtään, valmistusraaka-aineita on minimaalisesti ja työvaiheita ei juuri yhtään.

Eiku uuni lämpiämään..
1) Kaikki ainesosat blenderiin. Hedelmäkorista puolikas baanaani. Desi kaurahiutaleita, muutama ruokalusikallinen pellavansiemenrouhetta, ripaus ruususuolaa ja kanelia. Pienehkö loraus juoksevaa hunajaa.
2) Massa tasaiseksi..
3) Plätyt pellille ja uuniin.

***175°, noin 15-20min
Valmiita jotakuinkin sitten kun pinta näyttää riittävän kuivalta..
Nam.

***Mitään varsinaisesti "kypsytettävää" ei reseptissä ole, joten uuni-aika on todella köökkikohtainen :)
***parempia ku viimeksi! Pehmeämpiä, makuisampia!
***vaan niin hurjan yksinkertaisia tehdä että "kokkailukiksejä" ei tekemisestä saa. Höh.

torstai 20. maaliskuuta 2014

Vuohenjuustoa ja paahdettua hasselpähkinää

Kokeilkaa.
Jotenkin yhdistäen kyseistä makuparia. Todella, kokeilkaa. :)

Välttämättä paahdetun pähkinän ja chévren kombo ei ole mikään valtavan mullistava löytö, mutta tässä köökissä nyt ensimmäistä kertaa esillä. Ei kyllä taatusti viimeistä!


1) Mortteliin pieni kourallinen hasselpähkinää -> murskaksi. Perään toinen koura perus korppujauhoa. Sekaisin ja kuivalle pannulle paahtumaan..
2) Kananmuna kevyesti rikki kulhoon. Vuohenjuustopötköstä sormen paksuisia viipaleita...
3) Pyörittely kananmunassa -> panerointi-rouheessa -> kuuuuumalle pannulle, oliiviöljyssä paistaen, pikaisesti molemmin puolin..
..tarjolle! Sweet&Sour-sipulisetin ja salaatin seurana.

***mahtava maku. Vuohenjuuston pehmeä kermaisuus ja tuhti paahtunut nyanssi pähkinärouheesta: tuhti kattaus, ollakseen lihatonta ruokaa.
***paiston jälkeen vielä hetkeksi-aikaa kannattaa "pihvit" jättää lämpöiselle liedelle ja KANSI päälle.. Annoksesta tulee miellyttävämpi, jos kiekko ehtii hieman pehmentyä..
***voisihan kiekot nakata vielä vaikka ≈100°-uuniin?

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Romesco-kastike

..ensimmäiset asiat ensiksi.
Romesco on tajuttoman hyvää.
En keksi räättiä, mihin romesco ei sopisi.
Wau. :) helppo, herkullinen ja melko yksinkertainen soseutus muutamaa tarkoin valittua raaka-ainetta! Todellinen kilpailija pestolle: lihaa, kalaa, kanaa, kasvista, katkarapua, katajanmarjaa.. Olkoon räätin muut osiot mitä-vaan, Romesco antaa pirtsakan lisä-pläjäyksen makuelämykseen! Ehkä mannapuuron kanssa en tätä laittaisi, mutta en kyllä pestoakaan.. :)

***muokkailumahdollisuuksia löytyy: kukin kokki oman tunnelman mukaan!

1) Punaista paprikaa ja punaista chiliä. Pesun kautta uuniin grillivastuksen alle.. Kuori kunnolla mustaksi! (noin 7 min)
2) Ulos uunista. Kulhoon ja kelmu päälle!

***näin höyryt jaa astiaan, paprikat pehmentyvät ja kuori luiskahtaa helpommin pois.

3) Osa mustuneista kuorista syrjään
***EI KAIKKIA! ..muuten jellonan-kokoinen makutekijä menetetään!

4) Kuivalle pannulle morttelissa murskattua mantelia tai mantelilastuja paahtumaan, kevyesti kullanruskeiksi
5) Oliiviöljyssä kuullottumaan pehmeäksi puolikas keltasipuli ja valkosipulinkynsi.. Ripaus suolaa ja mustaapippuria. Yksi hienonnettu, tuore tomaatti myös pannuun!

6) Kaikki osaset blenderiin! Mausteiksi vielä pieni tilkka sitruunamehua ja punaviinietikkaa, tuoretta persiljaa tai korianteria ja Pimentoa. Lisänä vielä kuivattua chilijauhetta, jos tarve vaatii!
..Dippinä, kylmänä soosina, kylkiäisenä.. Miten vaan, milloin vaan ja minne vaan.
Herkuttelemaan!

***todella hyvää. Ja moneen-sopivaa! Kalan kanssa sopivan savuista, tulista ja raikasta. Lihan kanssa varmasti toivottu piristys.
***Paahtaa voi mantelia, cashewpähkinöitä, kuorettomia maapähkinöitä...
***lisätä voisi vielä kirjavammin eri chilejä?
***..ehkä ihan ripaus Muscoadoa, jotta turha kirpsakkuus poistuisi. "Saattoi" tosin tässä myös johtua liiasta etikasta.. :)

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Shakshouka

..jaba-daba, sakasuku-sökö-mökö, mikälie. hih. Huvittava nimi :)

Älyttömän jännää myös. Miten ihmeessä voi olla että näin itsestäänselvä ja yksinkertainen kananmunankokkaustapa on jäänyt aina hoksaamatta?!? ..minulta ainakin. Höh, mutta onneksi nyt!
Kyseessä on ymmärtääkseni jostain pohjois-Afrikasta tai Välimeren itäiseltä rannikolta peräisin oleva  luomus, jossa ideana on että kananmuna kypsennetään tuhdissa tomaattikastikkeesa. Todellinen jokapaikanhöylä kyllä tyyliltään:

***Timanttien brunssiruoka? - kylkeen muutama siivu hyvää patonkia tai ciabattaa tms..
***Vetelämmäksi-jätettynä kastikkeena vaikka riisille, pastalle tai perunalle..?
***Itämaa-tunnelmoinnissa? ..mukaan hummusta, Naan-leipää sun muuta
1) Kattila liedelle, reilu loraus oliiviöljyä lämpiämään ja sipulit kuullottumaan. Yksi valkosipulinkynsi ja punasipuli. Kevätsipulin voi lisätä myöhemmin..
2) Loput ainekset valmiiksi: puolikas punainen paprika - kuutioiksi, muutama tuore tomaatti - ronskisti pienemmäksi, pieni pätkä chiliä - pienenpieneksi..
3) Mausteet: Harissaa, jeeraa, suolaa ja mustapippuria. Purkillinen tomaattimurskaa. Muutama kananmuna.

***taivas-rajana muokkailumahkuille: sekaan lisäksi vaikka mitä! Papuja, riisiä, ohraa, perunaa.. Kirjavammin eri sipuleita? Kirjavammin eri paprikoita/mietoja chilejä?
***riippuu siitä kuinka "ruokaisan" soosista haluaa tai mitä on lisukkeena..

4) Tomaatit - pilkotut tuoreet ja tomaattimurska - kattilaan. Jossain vaiheessa mukaan kevätsipuli ja paprika ja mausteet..
5) Sitten kun soosi on keittynyt kokin mielestä riittävästi kasaan, kauhalla muutama kuoppa sinne-tänne ja kananmunat mukaan!
6) Liettä pienemmälle, kansi päälle ja hauduttelua, kunnes kananmunat kiinteytyy..

***kasaan-keittämisessä kestää hetken. Kannattaa antaa aikaa. Liian "vetelään" soosiin kananmunat valahtavat suoraan pohjalle, jäävät piiloon ja palavat pohjaan :)
***ehkä kannattaisi suurustaa pikkasen tilkalla veteen liotettua Maizenaa?
***ei välttämättä tarvi, jos mukana olisi jotain kosteutta-sitovaa, esim. riisiä tai puolikypsää perunaa..
***mausteisiin ehkä kaneli, maustepippuri ja tuhdimmin chiliä..?
A tavola! Pinnalle freesiä kevätsipulisilppua ja muutama juustonsiivu..

***mausteisessa tomaattikastikkeessa kypsennetty uppomuna.
***aivan uskomattoman hyvää. Ja ah, ne kaikki keinot jolla tätä tarjoilla tai muokkailla!
***parhaimmillaan ehkä Naan-leivän kanssa..?

---

***lisähuomio.. höh. Hyllynpohjalle eksyneestä uusimmasta Glorian Ruoka&Viini:stä löytyi ilmeisesti saman räätin resepti. :D
***tähän olisi kannattanut törmätä ENNEN omaa-kokeilua: tottakai loppukypsennys onnistuisi helpommin UUNISSA!

torstai 13. maaliskuuta 2014

Raakakakku banaanista ja avokadosta

..eli tavallaan "suklaa-/vanilijajuustokakku", mutta raakaruokaversiona.
Raakakakku "bianco e nero", tavallaan.

Avokadoa, banaania, kaakaojauhetta...
Kyseisen luomuksen alkuvaiheet ja raaka-aineet hieman herättivät epäillyksiä. Ilmeisesti en vielä ole kokenut riittävästi raakaruokarintamalla. Useimmiten - aina, lähestulkoon - raa-at jälkkäritekeleet ovat loppujenlopuksi mielettömän herkullisia, suoraviivaisia ja äärettömän yksinkertaisia valmistaa. Aineksia peräjälkeen päällekkäin...

Näin nytkin. :)
1) Pohja: 10 kuivattua taatelia, muutama kourallinen pekaani- ja saksanpähkinöitä, ripaus kanelia, tilkka juoksevaa hunajaa ja puolisen desiä mantelijauhoa

***taateleista ENSIN kivi pois: blenderi ei murikoista tykkää..
***taateleita TOISEKSI kannattaa hieman jo veitsellä hienontaa: tämän köökin blenderillä ei riittänyt jerkku kaikkien kymmenen työstämiseen..

2) Ainekset sekaisin. Vuoan pohjalle käpälillä painellen. Jääkaappiin odottelemaan..


3) Tumma täyte: avokado, vajaa puolikas banaani, ripaus suolaa, ≈puoli tl vanilijajauhetta (= n. puolikkaan vanilijatangon sisus), muutama ruokalusikallinen kaakaojauhetta, pari-kolme blenderillä muusattua taatelia ja hunajaa oman-maun-mukaan
4) Kaikki blenderiin, kaakaojauhe viimeisenä.. Tarkista maku :)

***määrissä täytyy luottaa omaan "mutuun"
***hunajaa, banaania ja kaakaojauhetta sen verran että makumaailma vastaa omaa näkemystä!


5) "Vaalea" täyte: banaani, vanilijajauhetta, ripaus suolaa, reilu desi kaakaovoita ja puoli desiä kaurahiutaleita
6) Kaakaovoi vesihauteessa sulaksi. Muut osaset blederissä muusiksi. Kaurahiutaleita sen verran, että koostis lievästi jämäköityy..

***kauran tilalla voi olla kookosta, mantelilastuja, ehkä jotain murskattua keksiä..
***nämä kaikki tietysti sotii tiukkaa raakaruoka-mentaliteettia vastaan, mutta entäs sitten? MAKU on se mikä lopputuloksessa merkitsee! :)
7) Täytteitä vuorotellen pohjan päälle tasaisesti. Vähän voi sekoitella jotta seepraefektiä saisi esiin..
8) Ainakin tunniksi, mieluiten kahdeksi jääkaappiin..
..ja viimein tarjolle.

***mielettömän hyvää.
***Ei niin yliällömakeaa, mitä raakaruoat usein ovat. Ehkä syy tähän oli pohjan ohkaisuus..
***Täyte pysyi yllättävän hyvin kasassa. Vielä pohjan-päälle-lusikointi-vaiheessa se vaikutti olevan liian juoksevaa velliä, mutta ilmeisesti kylmä teki tehtävänsä!
***Banaani-avokado-kaakao...mikäettei :) Kiitokset ideoinnista RawGoddess, Keittiökameleontti, HealtfulPursuit ja SimplyRaw.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Hernerisotto

..edellisen merkinnän tunnelmissa. Toinen mieleen lähtemättömästi painunut Tirolilainen elämys.
Lautaselle päätyi myös vähän omia mielitekoja tunnustellen lohta kahdella tavalla..

Hernerisotto, kuitenkin. Ehdottomasti pääosassa!!
Hauska, keväiseen lämpöön sopiva väritys. Raikas ja pirteä herneen maku ja italialaisen risoton pehmeys. Kaikkea samassa..

***Parhaiten tämän kanssa menisi jokin valkoinen kala, ei lainkaan tai äärimmäisen yksinkertaisesti maustettuna.
***hyvin laitettuna toisaalta, miksei kelpaisi vegeräättinä sellaisenaan..?
1) Pannu kuumenemaan! Kylmään oliiviöljyyn valkosipulinkynnen-puolikas ja puolikas keltasipuli kuutioina. Kuullotus pehmeäksi, suolaa ja pippuria mausteiksi
2) Pakasteherneet suoraan pussista pannuun. Nopeahko pyörittely: niin että sulavat, mutta eivät sen koommin jää löllöytymään
3) Sivuun jäähtymään..
4) Kattilanpohjalle myös loraus oliiviöljyä ja loput valkosipulinkynnestä.. Keltasipulia sekaan. Kuullotus pehmeäksi..
5) Risottoriisi sekaan, sekoittelua niin että riisi muuttuu kiiltäväksi ja hieman haalean läpinäkyväksi.
6) ≈1/4-osa kasvisliemikuutiosta mukaan. Vedenkeittimestä kiehautettua vettä vähitellen lisäillen..
7) Kokonaisuudessaan keittoaikaa ≈15min.,

***Risottoriisin määrä = kourallinen per ruokailija. Täydellinen annosmittari!
8) Herne-sipulisetistä blenderiin. Mausteeksi tilkka sitruunamehua ja reilu ripaus tuoretta minttua!!! Surisemaan tasaiseksi!

***mitä puréempaa sitä parempaa.
***sitruuna ja minttu! Niillä lopputuloksen raikkaus ja pirteys ehdottomasti voimistui!
9) Risottoon tilkka valkkaria, kunnon kourallinen vastaraastettua parmesaania ja loraus ruokakermaa
10) Hernesose sekaan.. Tilkalla vettä tarvittaessa voi kokonaisuutta "notkistaa"..
11) Loput herneet pataan..
..ja lohikipaleiden seuralaiseksi lautaselle.

***..nolo moka: Risotto itsessään ehti kuivahtaa aivan liian kuivaksi..
***maku: oli aivan mahtava, juuri toivottiin! Sitruuna, minttu ja pakasteherneet ovat ihmeellisen toimiva yhdistelmä
***suutuntuma jäi juuri sopivan al dente, mutta lopputuotoksen tekstuuri tosiaan vähän turhan kuivaa..
***tummempi lohi: pannulla paistettu, rub-mausteessa timjamia, muscovadosokeria, sinappia, chiliketsuppia ja pari pisaraa nestesavua. Hyvää, mutta se tarvittava pieni polte jäi puuttumaan!
***vaaleampi lohi: teriyaki-marinoitu, n.2h etukäteen, uunissa 10 min @ 200° ja 3min grillivastuksen alla
***Teriyaki-appelsiinilohi on vielä "to do"-listalla.