..eli banaanileivän toinen tuleminen.
Edellinen tekele oli monimutkainen ja monivaiheinen. Ehdottomasti tarpeettoman hankala kokonaisuus. Hyvä - kyllä, mutta parempaa herkkua saa helpomminkin! Ja vielä taaperolle sopivana sormiruokailtavana versiona! :)
Tavoite siis oli toteuttaa kimpale, jota pikkutyyppi voisi myös napostella. Eli sormiruokailuun sopiva versio. Mausta ja suutuntumasta ei kuitenkaan saa eikä pidä tinkiä. Lisäksi tekovaiheita ei saa olla montaa, eikä valmistus muutenkaan saa viedä kauaa. Mieluiten toteutus onnistuu kahvakuula (=vauva/taapero) kainalossa, yhdellä kädellä.
Hetken perehtyminen reseptiikkaan eri lähteistä. Muutama omaehtoinen vaatimus. Pari pinttynyttä pakollista tapaa. Lopuksi sopiva sotku kaikkea opittua.
Helppoa. Hommiin!
3 dl kuivia aineita (ks. ***)
1tl mausteita: (ceylon)kanelia ja kardemummaa
0,5 tl mausteita: vanilijajauhetta ja muskottipähkinää
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
(2 rkl sokeria/hunajaa)
1/2 prk kermaviiliä
0,5 dl öljyä (ks.***)
1 muna
2 sopivan kypsää banaania
1) kuivat aineet ja mausteet sekaisin sekaisin
2) blenderiin kostat aineet. Sekoitus sopivan tasaiseksi.
3) sekoitus keskenään.
4) vuokaan, 175°, n.25min.
***kuivina aineina tässä oli 1dl kaurahiutaleita, 1dl mantelijauhetta ja 1 dl vehnäjauhoa
***(lisämakeutus tarvittaessa).. ei todellakaan pakollinen, etenkin, jos banaanit ovat kunnolla kypsiä :)
***öljy-osiossa oli sekä oliiviöljyä, että 1 rkl kookosöljyä
***suunnitelma toteutui (toivottavasti) täydellisesti. Minihyypiö ei ole vielä antanut arviotaan.
***miunmaunmukaan tämän on hämmentävän herkullista. Suutuntumaa. Pitkä, pehmeä, sopivan banaaninen maku. Loppulisäyksen pähkinät takasivat aikuisenmakuun miellyttävän lopputuloksen. Pähkinöitä ei pikkutyyppien palasiin kannata laittaa.
***tekotavat ovat itse yksinkertaisuus. Kyllä - onnistuu myös yhdellä kädellä, taaperom kainalossa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sormiruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sormiruoka. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 2. toukokuuta 2018
keskiviikko 7. maaliskuuta 2018
Kikhernemuffinit
...eli minityypin sormiruokaläjät!
Jälkimmäinen otsikko kuulostaa huomattavasti vähemmän houkuttelevalta, joten pidättäydytään "kikhernemuffineissa".
Nyt alkaa uusi tunnistekategoria - sormiruoka.
Yritän kehitellä ja tuottaa tänne kirjauksia erilaisista tekeleistä, jotka sopivat myös taaperon sormiruokailuun. Toiveena on tulevan kevään aikana keksiä myös reseptejä, jotka tekemällä saa ruoan koko perheelle. Reseptin jossain vaiheessa tekeleestä saisi annoksen vauvalle - sitten muutaman lisäyksen kanssa herkkuruokaa vanhemmillekin. Win-Win-tilanne.
Pikkutyypin kanssa kokkauksen toivoisi olevan yksinkertaista, t.s. mahdollisimman vähän työvaiheita ja mahdollisimman vähän tarvittavia välineitä --> mahdollisimman vähän tiskiä/siivottavaa. Hän vaikuttaa nauttivan keittiötouhottamisesta, mutta oma osallistuminen on - kauniisti - hieman puutteellista. Ei vielä tarvikkaan. Kunhan ruoka maistuu ja jotain saadaan syödyksi :)
Mausta ei kuitenkaan saa koskaan tinkiä.
Nämä muffinit ovat siis täydellisesti paikallaan aloittaessa tätä kategoriaa.
1 prk kikherneitä
1 banaani, sopivan kypsä ja normaalin kokoinen
1,5 dl kaurahiutaleita
2-3 rkl maapähkinävoita
loraus oliiviöljyä
0,5 dl kauramaitoa
0,5 tl vanilijajauhetta
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 tl ruokasoodaa
1) Kaikki blenderiin
2) Soseeksi
3) Muffinivuokiin
4) Uuniin. 175°, 15min.
***upea esimerkki yksinkertaisesta leivonnaisesta.
***...ja aivan fantastisen makuista!! NAM!
***oikeastaan kaikki vaiheet onnistuvat vauva sylissä - nimim. kokeiltu on.
***uunitus kannattaa jättää mielummin "vähän vajaaksi" kuin ampua yli. Kuivaa kokkaretta on pikkutyyppien tuskallista pureskella..
***Tekstuuri kaipaisi ehkä vielä esim. pähkinämurua..? Seuraavassa annoksessa otetaan osa sivuun vauvalle ja loppuun lisätään pähkinärouhetta. Tai miksei esim. suklaahippusia...?
***banaani-maapahkinävoi-mausteet. Kombosta tulee hyvin tunnelmallinen ja tunnelmoitava makuelämys. Lisämakeutta EI jää kaipaamaan!
***..toki massasta voi ottaa osan sivuun ja loppuun lisätä lisämakeutusta, (sokeria, hunajaa tai siirappia tms..)
***Voisi tohon ehkä muutaman kuivatun taatelin lisätä, jos vauvallekkin haluaa makeampaa kokemusta.
Jälkimmäinen otsikko kuulostaa huomattavasti vähemmän houkuttelevalta, joten pidättäydytään "kikhernemuffineissa".
Nyt alkaa uusi tunnistekategoria - sormiruoka.
Yritän kehitellä ja tuottaa tänne kirjauksia erilaisista tekeleistä, jotka sopivat myös taaperon sormiruokailuun. Toiveena on tulevan kevään aikana keksiä myös reseptejä, jotka tekemällä saa ruoan koko perheelle. Reseptin jossain vaiheessa tekeleestä saisi annoksen vauvalle - sitten muutaman lisäyksen kanssa herkkuruokaa vanhemmillekin. Win-Win-tilanne.
Pikkutyypin kanssa kokkauksen toivoisi olevan yksinkertaista, t.s. mahdollisimman vähän työvaiheita ja mahdollisimman vähän tarvittavia välineitä --> mahdollisimman vähän tiskiä/siivottavaa. Hän vaikuttaa nauttivan keittiötouhottamisesta, mutta oma osallistuminen on - kauniisti - hieman puutteellista. Ei vielä tarvikkaan. Kunhan ruoka maistuu ja jotain saadaan syödyksi :)
Mausta ei kuitenkaan saa koskaan tinkiä.
Nämä muffinit ovat siis täydellisesti paikallaan aloittaessa tätä kategoriaa.
1 prk kikherneitä
1 banaani, sopivan kypsä ja normaalin kokoinen
1,5 dl kaurahiutaleita
2-3 rkl maapähkinävoita
loraus oliiviöljyä
0,5 dl kauramaitoa
0,5 tl vanilijajauhetta
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 tl ruokasoodaa
1) Kaikki blenderiin
2) Soseeksi
3) Muffinivuokiin
4) Uuniin. 175°, 15min.
***upea esimerkki yksinkertaisesta leivonnaisesta.
***...ja aivan fantastisen makuista!! NAM!
***oikeastaan kaikki vaiheet onnistuvat vauva sylissä - nimim. kokeiltu on.
***uunitus kannattaa jättää mielummin "vähän vajaaksi" kuin ampua yli. Kuivaa kokkaretta on pikkutyyppien tuskallista pureskella..
***Tekstuuri kaipaisi ehkä vielä esim. pähkinämurua..? Seuraavassa annoksessa otetaan osa sivuun vauvalle ja loppuun lisätään pähkinärouhetta. Tai miksei esim. suklaahippusia...?
***banaani-maapahkinävoi-mausteet. Kombosta tulee hyvin tunnelmallinen ja tunnelmoitava makuelämys. Lisämakeutta EI jää kaipaamaan!
***..toki massasta voi ottaa osan sivuun ja loppuun lisätä lisämakeutusta, (sokeria, hunajaa tai siirappia tms..)
***Voisi tohon ehkä muutaman kuivatun taatelin lisätä, jos vauvallekkin haluaa makeampaa kokemusta.
***Maistuivat viimeistä murua myöten!! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










