Jouluna touhuttua, Panettone

..italialaisen, kattilan-kokoisen joulupullan toinen tuleminen. Viime kertainen resepti oli varsin pitkiä, pinttyneitä perinteitä kuinnioittava. Tekotavat kohta kohdalta "kuten aina".
Nyt nykyaikaisemmin. Ei hosuen, mutta "reippaammin"..

Panettone-pulla on yksinkertaisimmillaan ylimäärä-keltuaisia ja/tai -kananmunia ja ylimäärä-rasvaa sisältävä, juuritaikinaan pyöräytetty perus pulla. Pelkkien rusinoiden sijaan taikinasta löytyy kaikenlaista kuivattua ja/tai kandeerattua hedelmää..

 1) Ensimmäisessä taikinasatsissa on tilkkaan maitoa liuotettu teelusikallinen kuivahiivaa, ripaus sokeria ja noin desin verran vehnäjauhoa..
2) ..tälle reilu tunti aikaa heräillä. (kuvan vas. reuna..)

3) Kuivahedelmät marinoitumaan: tässä vain appelsiinituoremehuun.

***mutta marinadissa voisi olla vaikkapa Marsalaa, hyvää makeaa valkkaria/skumppaa, Cointreau'ta, Limoncelloa...kukin kokki tyylillään, mistä tykkää.

4) Toinen "alkutaikinoista" on kuvassa jo työn alla.
5) Pohjalla oli desi maitoa, jossa 1tl kuivahiivaa ja 1rkl sokeria oli heräillyt jo jonkin aikaa.
6) Puhtaassa kulhossa vaahdoksi kananmunat, keltuaiset ja sokerit.
7) Molemmat alkutaikinoista vaahdon joukkoon!

8) Rauhallista alustusta: vähitellen lisää jauhoa, voita ja loppumetreillä vielä kuivatut hedelmät.

9) ..sitten kulho kohoomaan. ≈ 1-2h.

 10) Vuoka valmiiksi: leivinpaperisa kyhätyt reunat. Teipillä ja klemmareilla kiinni, jotta taikina pysyy kyydissä!
11) Pallukka pohjalle ja uusi kohotus. N. 1-2h

..penslaus vielä voilla ja muutama kuutio pinnalle "perinteitä kunnioittamaan".
175°-uunin alatasolle 45min-1h..

***kypsyyttä on hankala testata: tikkutesti ei kerro mitään ja peijoonan korkeaa pullapallukkaa ei pysty samaan tapaan koputtelemaan, kuin esimerkiksi vuokaleipää.. Luottoa ja "kokemusta" tarttisi olla :)
***lopputulos oli huippuhyvää!! odotettavasti.. :) Huipun pyöreys lässähti jäähtyessään. Kypsyyttä onneksi oli ytimeen saakka!
***....pikkasen liian "murenevaisia" pullapalasista tuli. Liian vähän vaivausta? Liian "kuiva" taikina?

Jouluna touhuttua, Linssi-taatelipatee

..vegevaihtoehto kinkulle, kaloille, lihapullille sun muille.
Nam. Tällaiset kokeilut on todella miunmaunmukaan: jännää puuhata, (hyvin onnistuneena) upeaa tekstuuria, (hyvin onnistuneena) mieletöntä makua, (mahdollisesti) väriä ja kaikkea lautaselle!
Joulupöydän kalat ja kinkku ovat aivan välttämättömiä, mutta lisä-twistiä tarjontaan voi aina koittaa ujuttaa..

1) Ainesosat esivalmistuksen jälkeen työpöydälle! Kasvisliemessä keitettyjä vihreitä linssejä (mausteena muutama laakerinlehti ja valkosipulinkynsi), pehmeäksi kuullotettua keltaista sipulia, saksanpähkinärouhetta, linssien keitinliantä, muutama kananmuna ja kookas kasa mausteita. Muiden muassa muutama pehmeä taateli..

2) Linssit blenderissä rouheeksi ja kulhoon. Mausteet perään! Hentoa beduiini-vivahdetta: jeeraa, kanelia, chiliä, maustepippuria ja taatelit.
3) Kuullotetut sipulit ja pehmeät valkosipulit keitinliemestä myös joukkoon..
4) Blenderin kautta nopsa surautus tasaiseksi.. 3 kananmunaa lusikalla joukkoon..

 5) ..riittävän isoon leipävuokaan -> uunin alatasolle, 150° ja 45min-60min..

***..öhöm..
***korjausehdotusten aika
***massassa voisi (ellei jopa "täytyisi") olla yhteen-sitovaa-tekijää lisää: juustoraastetta? hienoksi raastettua perunaa? jauhoa? jotain... Tämä ei tällä kananmunamäärällä pysynyt kasassa.
***uunituksen alussa jo folio päälle, jottei kakku kuivu liikaa. "Rapea" EI ole se termi, joka sopii hyvin "upeasti onnistuneeseen" pateeseen..
***juustoraaste toisi myös tekstuuriin parempaa leikkautuvuutta..
***väri on tässä todella mitään sanomaton. Raaka-aineilla on tässä osansa: vihreää, keltaista, punaista, valkoista...

6) ...y.o. kuvassa ensimmäisen uunituksen (50min @ 150°) jälkeen: patee ei irronnut vuosta "ihan toivotulla tavalla" ja oli kuivunut täysin koppuraksi. Tuumasta toimeen siis -> muru kulhoon, kuivimmat osat syrjään. Uudestaan tasaiseksi haarukalla. 2 kananmunaa ja loraus keitinlientä lisänesteeksi. Takaisin vuokaan ja uuniin.
7) Tällä kertaa folion alle ja 120°...

...lopputulos oli sentään kasassapysyvä.
:) ja upean makuinen.

Jouluna touhuttua, Loimutettu joulujuusto

...Erinomaisen erinomaista kuluvaa vuotta. Vähiin käy, ennen kuin kokonaan loppuu. Sitä ennen ehtii onneksi laittaa ruokaa.

Joululomalla ehti todallakin vaihtaa vapaalle. Suloisesti interwebbin kourien ulottumattomissa..kaikessa rauhassa. Näin ollen myös kylläkin blogi-muistiinpano-mahdollisuudesta erossa. Nyt jälkijättöisesti joulutouhotuksia. Lähipäivinä kaikki.

Ensin joulujuusto. Takkatulen ääreltä pöytään.

***Juusto oli perinteisellä 3-2-1-reseptillä pyöritetty au naturel-piimäjuusto. Osa massasta pienempään muottiin, lankunpäälle takkatulen äärelle loimuttumaan..

***lopputulos...öö.. Mielenkiintoinen. Maku ei muuttunut mihinkään, mutta tekstuuri sai jänniä uusia piirteitä. Pinnasta ja kokonaisuudessaan muutenkin kuivempaa, tiiviimpää, tasaisemmin leikkaantuvaa, lohkeilevampaa..

***kuumempaan liekkiin, lähemmäs ja lyhyemmän aikaa. Näillä neuvoilla ensijouluna!

Joulun lihapullat

.."It's the most wonderful time of the year!", laulaa jokin tuntematon papparainen joululevyllä. Osuu melkoisen upeasti kohdalleen.
Joulu. :) wau. Ruokatunnelmointi pääsee harvoin yhtä vahvasti esille.. Osaa kokkailuista värittää pinttyneet perinteet, osassa uusia kokeiluja kaivataan ja toivotaan. Kaikenlaista ruuanlaittoa.. Voi jospa ihmisellä ois joulu ainainen :)

Lihapullat löytyvät aina sillointällöin joulupöydän tarjonnasta..

1) Jauheliha kulhoon lämpenemään, pehmenemään ja odottamaan maustetta
2) Kurpitsansiemenet kuivalle pannulle paahtumaan

***tässä rikottu ensin morttelissa pikkaisen -> sitten vasta paahdettu -> sitten murskattu lisää.
***voisihan ihan kokonaiset siemenetkin paahtaa.. Sain idean liian touhotus-innoissani ja hosuin työjärjestystä :)

3) Lopuille mausteille myös alkuvalmistelua.. Puna- ja valkosipulia hienommaksi, kourallinen rusinoita veitsellä karkeasti pienemmäksi, pätkä tulista snack-salamia ja purkkimausteina neilikkaa, oreganoa, jeeraa, paprikaa ja mustapippuria. Soija toimi suolaajana. Lipidinä loraus rypsiöljyä.

4) Mausteet ja yksi kananmuna lihan sekaan, huolellinen sekoitus, hetki aikaa ( ≈ 15-30 min) mauille tasaantua..
5) Pyörittely (RIITTÄVÄN PIENIKSI) palleroiksi, pellille ja uuniin.. 225°, ≈ 10-15 min

..joulupöydän ylitarjonnan jatkeeksi. Nam.

***mielenkiintoinen mutka perus pulliin: maussa tavallaan vähän itämaista otetta, hentoa tulisuutta ja mausteisuutta. Kurpitsansiemenillä hurjasti lisää rotevuutta kokonaisuuteen.
***..tilkkanen lisää potkua olisi saanut olla. Lisänä tuoretta chiliä hienona hakkeena? ..tabascoa? ..Srirachaa? ..chilijauhetta?

Huuruisia huomautuksia

..eli ensimmäinen syksy kotibruuweri-toimintaa takana. Kolme erilaista, eri tyylistä ja varsin eri tavoin onnistunutta mallasjuomaa on syntynyt.

 ***vasemmalla se ensimmäinen, medium mallasuutteesta tiristetty amber-lager. Simppeli, yksinertainen yhden-humalan humalointi. Pelkkää panimosokeria makeutusaineena.
***kaikenkaikkiaan onnistunut aloituskoitos. Ei valitettavasti niinkään onnistunut olut itsessään: hieman liikaa simaisuutta, mieto humalointi..hintelä kokonaisuus all-in-all
***vielä yksi plo kylmiössä.. Sillä ehkä testaan, kauanko nämä luomukset oikein säilyvät. Hihi..jaksankohan vartoa vaikka kesään saakka?

***oikealla uute-Weizen
***mielenkiintoisempi, mutta - miunmaunmukaan - pienoinen pettymys. Jälkikäteen tarkasteltuna on itsestään selvää mikä meni pieleen :)
***..ajatusketju tällä hetkellä: Nam, olutta -> nam, Weizen!! -> Weizen on kesäolut. -> nyt on talvi, sataa räntää. -> kesään on aikaa -> ehdin hyvin hioa kasaan upean vehnäolutreseptin!
***kuka muutenkaan kokeilee tehdä "lager"-weizenia? Kaikki kukkaiset aromit, hedelmäiset maut, pirteä raikkaus ja pehmeys häviää sen sileän tien..

***uusimpana tämän joulun jouluolut. Tummaa ja vaaleaa uutetta, puolisen kiloa suklaamallasta osittaismäskäyksenä. Yksinkertainen humalointi ja fariinisokeria. Juu, ja kanelia ja tuoretta inkivääriä. Neilikkaa piti, mutta unohtui.
***wanha kansa sanoo, että "kolmas kerta toden sanoo".
***tämä on aivan tautisen herkullista. Todella makuista, tumman laagerin makeahko hapokkuus, monimuotoinen kokonaisuus. Maussa ei niinkään joulua, mutta talven tunnelmaa kyllä!
***onneksi on uuuuseampi plo vielä työstettävänä... :)

Suklaa-toffee-murotaikinaruudut

..joka maailman ikisessä suklaakirjassa otsikolla "Miljonäärin murotaikinaneliöt" tms.
Suklaata, toffeeta (paksuksi keitettyä kinuskia) ja toodella muruista murotaikinaa.

En tiedä mistä suklaakirjojen otsikko juontaa juurensa.. kieltämättä aika hauska. Niinkö tosiaan, että miljonäärit mättää ainoastaan tuhteja, valtavan makeita ja rasvaisia herkkuja naamariinsa? hihi... Ymmärtääkseni voi olla vaikka multi-tsiljar-tsööri ja silti elää maltillisesti sekä terveellisesti. :) Ehkä oon väärässä, en tiiä.

..kuvassa lähes kaikki tarvittavat raaka-aineet. Lisäksi vain tavallista sokeria ja vehnäjauhoa :)

1) Murotaikina ensiksi: 200g huoneenlämpöistä margariinia, 2 rkl fariinisokeria, 1 rkl kylmää kraanavettä ja 5-6dl jauhoja. Kulhoon ja "nyppien" muruksi!

***helpoimmin sujuu vatkaimella, hitaimmilla nopeuksilla.
***margariinin sijaan ehta öky-pullea rahamies käyttäisi tietysti kovaa voita.

2) Muru leivinpaperoidulle pellille taputellen tasaiseksi..

 3) 200°-uunin alatasolle, ≈ 20min. Kunnes pinta alkaa saamaan selvää kullanruskeaa väriä..

***haarukalla voisi pariin kohtaan muistaa pistellä koloja. Muuten tämäkin pohja kumma kyllä pullistuu..

 4) Odotellessa toffee tekeytymään: 50g voita ja kondensoitu maitopurkki kattilaan. Puolisen desiä sokeria varmistamaan yliampuvan makeuden.
5) Puulastalla sekoitellen rauhallista keittämistä niin pitkään, että tekstuuri kiinteytyy..

***yllättävänkin pitkään siis: 20-30min, jos liettä ei hehkuta aivan täysillä.

6) Muropohjan päälle toffee..

***huom!!! Tämän kehoitan tekemään vielä silloin kun toffeemassa on lämpöisenä. Jäähtyessään se jämähtää, eikä enää tottele kokoin käsittelyä yhtä lempeästi.. :)

7) Suklaan sulatus vesihauteessa ja levittely HUOLELLA JÄÄHDYTETYN toffeen päälle..

***jos toffee on vielä pehmeää, kerrokset sekoittuvat, eikä lopputulema ole ihan sama :)

Suklaan jäähtymisen/kovettumisen jälkeen neliöiksi ja tarjolle!

***namnam: dollarin logot silmissä popsimaan!
***...todella TODELLA makeita, tuhteja ta tanakoita. Helpottavat makeanhimoon hetkessä ja täyttävät tulevien viikkojen kalorientarpeen jo ensi murusilla!
***pohjassa tai pinnalla voisi olla vielä vaikkapa hasselpähkinämurua tai mantelirouhetta...?

Hernerouheburgeri

..tai -kroketit, pienet -piffit, -pullat, -pallot, miten vain.
Proteiinipitoista kasvisruokaa. Sen kehittely ja vaihtoehtojen kartoittaminen osoittautuukin jännemmäksi kuin luulin. Juu, onhan noita raaka-ainevaihtoehtoja useita (linssit, pavut, siemenet, pähkinät, soijarouhe..jne.), mutta niistä maagisen mielenkiintoisella tavalla jonkin uuden kokkaaminen onkin sitten monimutkaisempaa.. :)

hernerouhekroketit menevät aika "klassiseen ja ennalta-arvattavaan" kategoriaan, mutta ensimmäistä kertaa tässä köökissä kuitenkin.. :)

 1) Puolisentoista desiä rouhetta, reilut kolme dl vettä. (1:2 - yhden suhteessa kahteen, tai hieman enemmän). Veteen ripaus merisuolaa, liesi kuumaksi ja vesi kiehumaan. Pannu pois liedeltä, hernerouhe kyytiin, kansi päälle ja ≈15 min turvottelua..

***hernerouhe kyllä imee itseensä kaiken veden, vaikka alussa saattaakin vaikuttaa että nestettä olisi liikaa.
***tässä tämä jäi hieman al dente.. Viitisen minuuttia lisää turvotteluaikaa?

 2) Odotellessa toiselle levylle quinoaa kiehumaan. Kasvisliemikuution-palasella maustettuun veteen..
3) Sitten itse burgerin ainekset kaikki samaan kulhoon! Quinoa, rouhe, kananmuna, ripaus chiliä, grillimaustetta, timjamia, valkosipulijauhetta, sinappia ja Srirachaa.

***maustekombo lähti hieman "lapasesta". Jokin yksinkertaisempi, selkeämpi ja tarkempi fokus olisi ollut maukkaampi.. Empä vain oikein keksinyt miten tätä raaka-ainetta voisi maustaa. Nyt opin :) - ei ainakaan näin :)
***Hernerouheen maku on juuri sitä mitä saattaa odottaakkin, herneen makuista. Maustamisessa sopii pitää mielessä siis, mikä mahdollisesti sopisi ja tukisi tätä lähtökohtaa.

 4) Massa lusikalla sekaisin. Korppujauhoja ripotellen perään kunnes haluttu kiinteys / kuivuus on saavutettu!
5) ≈ 15 min massalle aikaa maustua ja levätä..
6) Sitten lusikalla rypsiöljytylle pannulle. Paisto molemmin puolin ja tarjolle!

***sama mikä muissakin vegeplätyissä: muotoilun voi - ah, onneksi - tehdä vasta kun halutun kokoinen kasa on paistumassa!
***rauhallinen ja RIITTÄVÄN PITKÄ paistoaika, molemmin puolin!!

 ..double cheese hernerouheburgeri.
Pohjalla purjo-punasipuli-setti, maustettu lorauksella Srirachaa, soijaa ja sinappia.

Loput massasta jäivät pienemmiksi, enemmän kroketeiksi kuin pihveiksi. :)

***tekstuuri: hauska. Hieman purtavaksi jäänyt rouhe toi kivaa nyanssia lopullisiin kipaleisiin. Hernerouhe imee koko ajan ympäriltään lisää nestettä itseensä, joten piffimassa "kuivuu" tekeytyessään.. Tämä huomiona, jos tahtoo "mehukkaampaa" lopputulosta. Nämä jäivät vähän kuivahkoiksi..
***maku: hankala. Herne ja mikä? ... mikä sopii herneen kanssa parhaiten? Tämä köökki on vielä liian amatööri sekoittelemaan herneen kanssa osuvimman maustekombon.
***seuraavaa tulemista odotellessa..

Salaatti sushille

..eli rehuruokareissu kauas itään. Japaniin saakka.
Tätä täytyy muistaa lykätä uudelleen joskus lautaselle. Todella todella värikkäästi itämaan makua, tuntua, tekstuuria, ulkonäköä ja kaikkea :)

Sushi ruokana yksinään ei välttämättä tietenkään tartte salaattia seurakseen. Tarpeeksi tunnelmoituja rullia, niin fiilistelykapasiteetty tulee nopeasti täyteen.. Nyt kuitenkin oli tiedossa aikalailla ennalta-arvattavia palasia, joten jotain väriä lautaselle vielä tahdottiin..

 1) Kastike ensin tekeytymään: Sakea, soijaa, Srirachaa, sitruunamehua, oliiviöljyä, sitruunaruohotahnaa, tuoretta minttua, nokare Muscovadosokeria ja paahdettuja seesaminsiemeniä

***napakymppi-Aasiamaku. Jännää makeutta, pieni polte, hento hapokkuus..
***öljynä mietin ensin seesaminsiemenöljyä, mutta aattelin että se ehkä dominoi liikaa..?
***sitruunan tilalla lime toimisi varmaan paremmin..

2) Kasvikset speedpeeler:illä (ja veitsellä) suikaleiksi! Porkkanaa, paprikaa, purjoa ja paksoita
3) Kastike kyytiin, käsillä rauhallisesti nostellen ja pyöritellen.. Hetki aikaa marinoitua ja tarjolle!

***paksoi = bok choy = pinaattikiinankaali, eli naurettavan kallis vaihtoehto perus kiinankaalille. Maku on identtinen. Miunmaunmukaan.

..suikaloituna salaatti sopii hienosti puikoilla syötäväksi!
Sushirullat, soija ja wasabi valmiiksi ja kimppuun!

***rehuna salaatissa olisi voinut olla vielä jotain "makeaa".. Ohuena suikaleena melonia?
***pinaattia..nam. Tuoretta pehmoista pinaattia. Ja ehkä vielä jokin yrtti? Thaibasilikaa, korianteria..?

Linssilasagne

..syksyn viimoisille luku- ja pänttäyspäiville simppeliä vuokaruokaa. Lapiolla lautaselle, lämmitys ja "lärviin". Sen jälkeen takaisin lukemaan. :)

Tällainen pyöräytettiin jo hyvä tovi sitten.. Jännimmät ja monimutkaisimmat kehitysehdotukset ovat jo ehtineet unohtua. Kuvia kun katselen, niin eipä tämä montaa modailua olisikaan tarvinnut. Melko suoraviivainen ja yllätyksetön makumatka, mutta herkullinen ja onnistunut sellainen!

1) Jääkaapista rehut esille! Porkkana, kesäkurpitsa, puolikas paprika.. Keltaista, punaista ja valkoista sipulia. Lisänä vihreitä linssejä, kidneypapuja ja tomaattimurskapurkki.
Raaka-aineille esivalmistelua..

2) Kesäkurpitsa juustohöylällä lastuiksi! Linssit merisuolatussa vedessä keittymään, ihan kunnolla saa jäädä al dente..
3) Keltasipuli hienontaen oliiviöljyyn kuullottumaan. Suolaa ja pippuria mausteeksi. Porkkana ja paprika kuutioiksi ja sekaan paistumaan. Ripaus chiliä..
4) Toiselle pannulle oliiviöljyyn valkosipulinkynsi ja hienonnettu punasipuli. Pehmennys-kuullotuksen jälkeen kidneypapupurkki valutettuna perään. Oreganoa ja ihanihan ripaus jeeraa. Chilitomaattimurska tekemään tästä pannullisesta lasagnen "tomaattisoosi"..

 5) Vuoan pohjalle tilkkanen oliiviöljyä ja eikun kokoamaan: tomaattikastiketta, linssejä, ripotellen paahdettua sipulia, porkkana/paprika-kuutioita ja kerros kesäkurpitsaviipaleita. Sama uudestaan, kunnes raaka-aineet loppuneet.

6) Pinnalle juustoa ja 175° uuniin, ≈ 30 min..

Kasassa tällainen vegelasagne ei ehkä pysy yhtä hyvin kuin normilevyistä-koottu, mutta tekstuuria on senkin edestä!

***väleissä olisi voinut vielä olla jotain todella makuista juustoa: fontinaa, taleggiota, kypsää goudaa, parmesaania...
***Linssit imivät osan ylimääränesteestä -> kypsyivät loppuunsa ja pehmenivät juuri sopivasti..
***jotain kokonaisuutta-kuivaavaa ainesosaa olisi vielä voinut olla.. esim. soijarouhetta, leivänmurua, riisiä...

Palak Paneer ja Currykikherneet

..Makumatka tälläkertaa Intiaan.
Hups, varsin (wwUuhUU) onnistunut sellainen! Todellinen kasvisruoan kateutta-herattävä spektaakkeli!

Intialaisissa ravintoloissa on sillointällöin upea piipahtaa: makunystyrät päivittyvät aina uudelle tasolle ja muistaa miten ruokaa oikeasti tosissaan voi maustaa. Supisuomalaisessa ruuanlaitossa ei maustamista oikeen kunnolla koskaan tuoda esille. Ehkä täälläpäin luotetaan liikaa raaka-aineiden omaan makuun. Ei ole tarvetta sotkea sekaan mitään hämäävää-tekijää.. :) minkäs sille mahtaa, kun kotimaiset kasviket ynnä muut yleensä ovat aivan fantastisen makuisia.

Toisinaan kuitenkin on upeaa maistaa jotain - esimerkiksi näin Intia-tyyliin - voimakkaasti maustettua muonaa.. Taikka vaikka koittaa itse!

1) Palak Paneer: silkkaa maustamisen taikaa... Ensin pannulle reilu loraus rypsiöljyä. Sekaan tirisemään teelusikallinen sinapinsiemeniä. Loput mausteet: jeera, chilihiutaleita ja garam masala joukkoon.
2) Suikaloitua kelta- ja punasipulia, muutama valkosipulinkynsi ja pätkä tuoretta inkivääriä hienonnettuna joukkoon..
3) Pakastepinaattipussillinen suoraan pakkasesta..
4) ..ja reilu loraus soijaa.
5) Lämpöä pienemmälle, rauhallista hauduttelua jonkinaikaa.
6) Hieman ennen tarjoilua, kyytiin vielä paloiteltua kotijuustoa ja pinnalle ripotellen tuoretta korianteria..

7) Currykikherneet: edellistä yksinkertaisempi.. Rypsiöljyyn ensin mausteet: chili, currya (reilusti) ja mustapippuri.
8) Puolikas kuutioitu punasipuli ja valutetut kikherneet paketista sekaan
9) Paistamista sen aikaa että sipuli pehmenee.. (ei kokin, vaan se pannulla oleva..)
10) Tomaattipureepurkillinen ja puolikkaan nyrkin kokoinen möhkäle ricottaa matkaan..
11) Kermaa ja vettä perään niin että saadaan haluttu konsistenssi..
12) Kansi päälle ja hauduttelua tarjoiluun-saakka..

Kylkeen valkoista riisiä, jossa mukana kourallinen granaattiomenansiemeniä ja tietty naan-leipää. Raita-soosia unohtamatta!

***Bon voyage!
***nam....namnamnam. Näin. Ihan juurikin samaa makumaailmaa mitä kotikaupungin-mainettakin-niittäneet Intialaiset ravintolat tarjoilevat..
***Palak paneer:iin juustona joku kaupan piimä/munajuusto TAI nyt kun joulu on ovella ja juustoa syntyy omasta takaa, niin sellaista!!
***Raita = jogurttia, raastettua kurkkua, valkosipulia, tilkka sitruunamehua, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria. Ehkä ripaus jeeraa, chiliä tai garam masalaa, tuoretta korianteria jne.. jos tahtoo..
***mausteiden juhlaa. Toista toisen perään kunnes hieman jo hirvittää! Lopputulos on maagisen herkullista. Luottavaisin mielin kokeilemaan!!!

Täytetty portobello

..portobellopaatti pehmeällä risotto-rantahiekalla.
Eli hyvinkin maanläheinen makumatka (jälleen kerran) Italiaan.

***ihan ehta-oikeita Portobelloja ei juuri tähänhätään ollut hovihankkijalta saatavilla, niin jouduin turvautumaan valtavankokoisiin herkkusieniin.
***..mutta portobellohan = herkkusieni, jonka lakki on levinnyt. :)

 1) Sienistä varsi pois ja hakkelukseksi!

***varovasti veitsellä sai lakkia vähän laajennettua.. Enemmän tilaa täytteille!!

2) Oliiviöljyä sivellen pintaan ja uunin ylätasolle, 225°, ≈ 7min..

3) Sienille täyte: pannulla kuullottaen keltasipulia ja kesäkurpitsapalasia. Mausteeksi valkosipulijauhetta, basilikaa, mustapippuria, ripaus chiliä ja suolaa.

4) Kulhoon paistinpannulta pehmenneet kasvikset ja ricottaa. Massa sekaisin, lusikalla sienten päälle. Parmesaania ripotellen pinnalle.. Takaisin uuniin, lämpöä alas 150° asteeseen..

5) Sillävälin perus risotto bianca tekeytymään: kattilanpohjalle reilu loraus oliiviöljyä. Murskattu valkosipulinkynsi jo kylmään öljyyn. Keltasipulia ja porkkanaa pieniksi kuutioiksi. Öljyyn kuullottumaan. Riisi sekaan ja nopea pyöräyttely. Vähitellen lisäillen kasvislientä, kunnes massa alkaa olla tarpeeksi turvonnutta. Loraus valkkaria ja kourallinen parmesaaniraastetta. Kiehauttelu ja kuumentaminen, kunnes haluttu "kuivuusaste" on saavutetu!
Ecco fatto - pronto!

Pinnalle vielä paahdettua sipulia ja kuivalla pannulla ruskean pinnan saaneita pinjansiemeniä..

***upea: maku, tuoksu, tekstuurit ja tarjoilu..
***Seuraavan kerran kun on samanlainen räätti mielessä, hankin käsiini ihan oikean portobellon..
***täytevaihtoehtoina sitten vähän värikkäämin jotain.. Ricottasta en luovu!! Se oli äärimmäisen kohdallaan!