torstai 7. marraskuuta 2013

Vegepihvin paisto-ohje ( = Kvinoa-Mexico burgeri)

..eli miten purilaismassasta saa (todennäköisimmin) tekstuuriltaan tasaisen, kiinteän, kasassapysyvän, pinnalta rapean ja sisältä herkullisen mehukkaan.


 1) Itse piffimassan pyörittelyssä ei mitään sen kummempaa tehty.. Mausteina oreganoa, pimentoa, suolaa, pippuria, ripaus muscovadoa ja tilkka Srirachaa.

***tälläkertaa lisänä oli tuo reilu ruokalusikallinen Maizenaa ja lopullisen "kuivuuden" aikaansaamiseksi kaurahiutaleita., n. 0,5dl
 2) Paistamisessa sen sijaan yritettiin jotain uutta...

***massa lapioitiin ja muotoiltiin folioarkin päälle
***uuni 225°
***folio ritilän päälle..
 ***kertaalleen uunituksen aikana plätyt käännettiin.
***helpointa tehdä niin, että käytössä on toinen folioarkki jonka länttää piffien päälle. Sitten vain kippaa koko ritilän nurinkurin ja liu'uttaa folion takaisin..
***uusiksi uuniin, kunnes toisenkin puolen pinta kuivuu ja hieman vaihtaa väriä..
 ***pannu liedelle ja reilu loraus öljyä lämpiämään
***kuumalle pannulle piffit ja pinta vielä molemminpuolin rapeaksi ja ruskeaksi!
Burgerileipien väliin, sipulisetin, juuston ja rehujen kera...
ja huomatkaas: piffit pysyvät vieläkin kasassa!!! wwwwWWwwuHUhUhUuUUU!!!

***harmi kun en ihan muista mitä tuo 1. kuvassa oleva paksu puuro olikaan... Kikherneitä? Valkoisia papuja?..vaaleaa soijarouhetta siinä taatusti oli, mutta vain osana.. höh.
***al dente-keitettyä quinoaa ainakin..

tiistai 5. marraskuuta 2013

Monsterinsormet

..hui! Liekö saman hirviön joka oli jo edellisessä tekstissä menettänyt silmänsä?
Lisää Halloween-tunnelmointia - eli hurjasti otsikoitua purtavaa. Tälläkertaa makeanhimoon, sitruuna-turkinpippurikeksejä!
makukombo ehkä kuullostaa luonnottomalta..Kokeilkaapa ja hämmästykää: aivan fantastisen houkutteleva maku!

***muita kokeilun arvoisia käyttökohteita: mousse? kylmä juustokakku? korvapuusti?
 1) Perus keksitaikinapohja:
Toiseen kulhoon 150g voita ja 1dl sokeria, pehmeäksi kuohkeaksi vaahdoksi. Sekaan lopuksi yksi muna, nopsasti vatkaten..
Toiseen "kuivat aineet": 2dl vehnäjauhoa, ripaus vanilijasokeria, teelusikallinen leivinjauhetta ja puolikas turkinpippuripussi, huhmareella murskattuna..
 2) Kaikki ainesosat sekaisin. Lopussa mausteeksi vielä puolikkaan sitruunan kuori, raastettuna ja mehut tiristettynä..
3) Massa pursotinpussiin..
 4) ..ja pötkylöiksi pellille!
5) Kostutetuilla sormilla vielä lopullinen muotoilu, toiseen päähän "kynneksi" yksi mantelinpalanen.
6) Pelti uuniin, 200° ja ≈ 12 min.
..hups.
Tämä monsteri on todellinen nakkisormi.. Keksit siis - ne hieman lässähtivät.

***maku kuitenkin, ennenkaikkea. AIVAN upea. Houkutteleva, mielenkiintoinen, koukuttava, utelias ja värikäs!
***liikaa rasva-ainesta ja liian vähän kuivaa-osaa taikinassa ilmeisesti oli.
***Ensikerralla siis enemmän: 150g rasvaa - 1 muna - tot. AINAKIN 3,5dl kuivaa osaa!

maanantai 4. marraskuuta 2013

Kurpitsakeitto ja Hirviön silmä

..hurjaa Halloween tunnelmointia. Hui!
Myös nam. Nämä makukokeilut olivat oikein hienosti onnistuneita!! (...mikä toisaalta ei niinkään yllätä: sopan resepti oli aikalailla suoraan Glorian Ruoka&Viini-lehdestä..)

 1) Myskikurpitsaa ja tavallista möhkälettä. Kuoret pois ja kuutioiksi!

***HUOM!! siemente talteen! namnamna. Suuremmoista herkkua, vähällä vaivalla näistä: siemenet kasaan folioarkin päälle. Loraus oliiviöljyä kasan päälle, ripaus Pimentoa tai grillimaustetta tai mustaapippuria pelkästään. Sormilla sekoittelu ja levittely tasaisesti, yhteen kerrokseen. Uuni 225°, folioarkki ritilän päälle ja ylätasolle. 10 min, tai kunnes terävimmät nurkat jo alkaa tummua. Valmiiden päälle hintsu ripaus suolaa.
 2) Kuutiot pellille..
 3) 225°-uunissa reilu vartti.. (15-20min).. Kunnes pinta alkaa kuivahtamaan ja ehkä jo jostainkohtaa vaihtaa väriä..

***mukana oli tässä kurpitsan lisäksi vielä pari porkkanaa.
 4) Kattilan pohjalle loraus oliiviöljyä. Siinä pehmeäksi kuullottaen punaista ja valkoista sipulia. Maustaminen suolalla ja pippurilla. Kuutiot mukaan, nopsa paisto.
5) Vettä perään haluttu määrä, ts. riippuu kokista, kuinka tiukkaa sosetta halutaan!
6) Kannen alla ≈15min rauhallista hauduttelua.
7) Lopussa mukaan vielä reilu ripaus chiliä ja loraus kuohukermaa
8) Sauvasekoittimella soseeksi..
..ja koristeiden kanssa tarjolle!


9) Deviled Eggs - eli kovaksi keitettyjä kananmunia.
10) Keltuaiset kulhoon, maustetta sekaan (Srirachaa, cayennea, suolaa ja pippuria) -> soseeksi ja pursotinpussilla takaisin kananmunanpuolikkaaseen.

..puolikas oliivi on vain lopullisen "silmä"-efektin aikaansaamiseksi. :)

***keitto: nam,nam.... Tasaisen pehmoista, herkullista ja suloisen lievästi tulista. Nappiin. :)
***mitään sen suurempaa lisää en tähän lykkäisi... Ehkä loraus valkoviiniä? ..pinnalle ripotellen paahdettua pekonia? ..suolapähkinöitä?
***silmät: makuvaihtoehtona voi olla mitä vain. "Deviled Egg"-termi tulee ilmeisesti lähinnä vain tarjoilumuodon takia. Makuna jokin tarjoiluhetkeen hyvin sopiva kombo!

perjantai 1. marraskuuta 2013

Peperonata ja vuohenjuustouunilohi

..un piccolo gusto dalla bella Sicilia..
Uuni on yllättävän monipuolinen ja näppärä lohen valmistuksessa. Tiedän, että olen usein asiasta monaa, jopa täysin vastakkaista mieltä, mutta nyt tuli taas hyvä muistutus: kyllä tälläkin kelpaa!
Maustamisvaihtoehtoina voi toteuttaa itseään ihan miten tahtoo..

Peperonata sen sijaan. Tässä tämän muistiinpanon "juttu". Todellinen tuulahdus eteläisestä italiasta!! Jopa maku - kotimaisilla raaka-aineilla - oli likipitäen se mitä muistinkin..
 1) Kasviksia suikaloiksi.. Punaista, vihreää ja oranssia paprikaa, pieni pätkä lehtiselleriä, muutama tomaatti, punaista ja valkoista sipulia ja ihan pari senttimetriä kesäkurpitsaa..

***oikeastaan tässä kaikki mitä räättiin tarvitaan. :)
***lisänä ainoastaan (ehdottomasti) HYVÄÄ oliiviöljyä, ripaus chiliä ja tuoretta basilikaa..

2) Paistinpannulle oikeassa järjestyksessä!
- Lämpenevään oliiviöjyyn ENSIN valkosipuli. Sitten punasipuli. Kuullotusta, kunnes pinta saa hieman väriä.
- Sellerinpalat seuraavaksi
- Paprikansuikaleet ja kesäkurpitsanpalat
- ..ja viimeisenä tomaatinlohkot
3) Paistamista ja hauduttelua, kunnes kaikki osaset läpeensä pehmenneet..
 3) Sillävälin kala uuniin.
4) Sitruunamehua ja mustapippuria fileen pintaan, päälle voitelu kermalla notkistetulla, pehmeällä vuohenjuustolla
 5) Ripotellen pinjansiemeniä koristeeksi
6) 200°-uuniin, ≈15-20 min...

Sitruunanviipale maustevaihtoehdoksi, aseet kouraan ja kimppuun!

***hih. Pitkästä aikaa hieman "tunnelmoivaa" ruoanlaittoa. Huippua!
***Lohi: sitruuna-vuohenjuusto ja lohi... kaikenkaikkiaan aika toimiva makuyhdistelmä..
***Peperonata: wau!
***..siis kotisuomen, perus pikkukaupan raaka-aineilla näin lähelle autenttista efektiä? :) en olisi uskonut..
***vaiko oliko tässä "ah pitkästä aikaa"-uutta tulemista? täytyy kokeilla uudestaan...

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

NY Cheesecake

..jenkkijälkkäri herkkuvuoren huipulta.
Miunmaunmukaan tässä on ehdottomasti yksi huippuhyvä asia, jonka ameriikan-kulttuuri on tuonut pallollemme. Räätissä yhdistyy monta äärimmäisen houkuttelevaa osaa: rapea muropohja ja samettisen pehmeä ja kermainen täyte, jotka yhdessä antavat tilaa vielä mahdolliselle kastikkeelle....
namnamnamnam.....

Visuaalinen hahmotelma työvaiheista:
 1) Kohde-ruokailijoissa oli keliakiaa, joten pohja syntyi gluteenittomista Digestiveistä

***perusDigestive ON varmasti parempi ja huomattavasti herkullisempi vaihtoehto, mutta eivät nämä kehnoja olleet :)
 2) 350g keksiä, 150g margariinisulaa..
 3) mausteiksi loraus hunajaa ja teelusikallinen kanelia. Samaan kulhoon ja tasaiseksi!
4) Irtopohjavuoka sai pintaansa pikaisen voitelun tilkalla margariinia. Keksimuru perään ja kostutetuilla käpälillä muotoilu siistiksi..

***kannattaa tähän käyttää aikaa
***mitä siistimmän ja tasaisemman reunasta saa, sitä siistimpi ja tasaisempi se on tarjoiltaessa (ja sitä enemmän täytettä mahtuu kyytiin!!!)
 5) Täytteeseen 3 kananmunaa, 3 (200g) purkkia maustamatonta tuorejuustoa, ≈ desi sokeria, ripaus vanilijasokeria ja muutama ruokalusikallinen Maizenaa. Noin puolikkaan sitruunan kuoren raastoin piristämään massaa! Pehmentämään kokonaisuutta torppasin desin vaahdotettua kermavaahtoa vielä kyytiin..

***tässä oli kokeilun ehdoton opetus! :) ..käytin kermavaahdon maustamiseen vanilijajauhetta, sellaista ikäänkuin kuivattua vanilijatangon sisusta ja tomusokeria. Tuloksena aivan fantastisen silkkisen pehmeä ja makuinen vaahto!
 6) Täyte vuokaan...
 7) ..ja vuoka uuniin. 200° ≈ 45 min.

***viimeisillä 15 minuutilla laitoin päälle kostutetun leivinpaperin, jottei päällinen aivan liikaa tummuisi..
Ready!
Huolellisen jäähdyttelyn jälkeen tarjolle, kyytiin kastiketta tuoreista marjoista.. Varsin nautinnollinen makumatka valmiina.

***jäähdyttely on must. Ilman ei kaakkua saa siististi leikkailtua
***soosi on toinen must. Vaikka tuoreista mansikoista, mustikoista, vadelmista...soseutettu simppeli "hillo"... Turhaa makeutta kannattaa kastikkeessa välttää: sitä piisaa kyllin kyllä kakussa!

maanantai 28. lokakuuta 2013

Chili-Norma

..ei aivan perinteiseen tapaan Pasta alla Norma, vaan hieman jännemmin: Kvinoa alla Chili-Norma!

Tämän talouden köökissä on huomattu munakoison hohdokkuus uudelleen: sen tekstuuri, käyttö- ja valmistusvaihtoehdot, kyky reagoida mausteisiin ja ominaismaku ovat valloittaneet mun ruoka-ajatukset!
Pastan kanssa klassinen Norma-makumatka järjestetään kyllä tuotapikaa. Se nyt kun vaan on niin tajuttoman huippua. Ensin vähän kokeilevampi luomus...
 1) Munakoiso ≈ sormen paksuisiksi kiekoiksi ja saman tien palasiksi..
2) Pannu kuumenemaan, pohjalle keltaista ja punaista sipulia oliiviöljyyn kuullottumaan. Öljyyn lisäksi vielä chiliripaus mausteeksi..
3) Munakoisopalaset sekaan, muutama minuutti paistoaikaa
4) Chilipapupurkki ja pieni siivu kuutioitua paprikaa mukaan
5) Loraus soijaa ja tilkka Srirachaa mausteiksi.
6) Hieman vettä perään, hauduttelua / kasaan keittämistä noin puolisen tuntia.. Tarkoituksena on saada pehmoinen "höystö".. Tällä välin kvinoa porisemaan..
Annos lautaselle ja muona-aika!

***..perus Normaa odotellessa. Sitä tämä ei kyllä niinkään heijastellut.
***nam. Oli tämäkin hyvää: chilipapuja, srirachan potkua ja munakoison pähkinäinen makumaailma - hankala mogata.
***munakoison ominaismaku jäi valitettavan jalkoihin, mutta pehmoinen tekstuuri sai oivallisen käyttötarkoituksen ja teki kastikkeesta täyteläistä ja pehmeää..
***enemmänkin e.m. soosikombo sopisi vaikka vegetortillan sisään..?

perjantai 25. lokakuuta 2013

Kukkakaalicouscous

..ja lähi-idän hengessä papukastike. Wau. :)
Kukkakaali taittuu tällaiseksi todellatodella vaivattomasta. Ja voivoivoivoivoivpojat, niin tuhat kertaa jännempää kuin perus pehmeäksi keitetty kukkakaali. Tai kukkakaalimuusi...hah!
 1) Couscous: Kukkakaali pienemmiksi palasiksi. Turhat senttimetrit varsista ja ytimestä voi leikata pois, ne kun ei välttämättä niin tasaiseksi murskaksi (ainakaan meidän kehnossa belderissä) mene

***kannattaa surautella satsi muutamassa osassa, niin tulee tasalaatuisempaa!
 2) Kattilaan porisemaan merisuolattua vettä muutama desi
3) Kukkakaalimuru perään ja puuhaarukalla sekoitus. Kansi päälle , levy pois päältä. Höyryttelyä, hauduttelua - miksi nyt tätä kutsuisi, n.4 min..
4) Ylimääräinen vesi kaataen pois ja lämmin kattila vielä ilman katta lieden nurkalle..jotta couscous hieman kuivuisi.

***ENSIkerralla nakkaan koko keitetyn couscousmurun siivilään ja annan valua hetkenaikaa. Muru jäi aika kosteaksi.. Viimeiset vedet valuivatkin sitten tarjoilulautasen pohjalle :)

5) Soosi oli suht simppeli sipulisetti, chilipapuja ja tuoretta tomaattisuikaletta. Sipuleina keltaista ja valkoista, mausteina kanelia, cayennepippuria, suolaa, hunajaa, mustapippuria ja Srirachaa.
Pinnalle seesaminsiemeniä ulkonäön vuoksi.. Ruoka-aika!

***hihihihi... Tämä todellakin tullaan näkemään ja kokemaan uudelleen!
***huippujännä. Siis kukkakaalia. Tehosekoittimen kautta näin simppelisti muruksi. aha.
***Tekstuuri ja ulkonäkö ovat lähes identtisiä tavalliselle couscous:ille. Maku tietty on tuo kukkakaalin, mutta sitäkin voisi twistata lisäämällä toivottua tekijää keitinveteen (liha-/kanalientä?, curryä?, laakerinlehti?)

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Papuburgeri

..jatkoa vegepurilaiskoitoksiin.
Papuja. Tajuttoman hyviä ja mielettömän monikäyttöisiä möhkäleitä, eikös vain? Salaatteihin, kastikkeisiin, lisukkeisiin, massoihin, muuseihin, levitteisiin...minne vain.

Hamburgeriin? Toki.
 1) Ensialkuun kuivalle pannulle kvinoaa ja ruokalusikallinen seesaminsiemeniä paahtumaan. Valmiita, kun kvinoa alkaa kevyesti poksahdella (vähän pop-corn tyyliin) ja pinta muuttuu kellertävän ruskeaksi
 2) Blenderiin ainesosaset: papuja ≈ reilu 1dl per piffi, loraus Srirachaa, maapähkinävoita ja jäähdytetyt kvinoat ja seesamit. Ripaus suolaa, jeeraa, mustapippuria, soijaa ja korianteria mausteikai!
3) Massa surisemaan tasaisemmaksi..
 4) Vegepihvien ehdottomasti upein ominaisuus on niiden kokki-ystävällinen muovautuvuus. Massan voi lusikoida kaikessa rauhassa kuumalle, rypsiöljytylle pannulle. Vasta kun kaikki tavara on pannulla, voi siirtyä vedellä kostutetuilla työkaluilla muotoilemaan täydellisiä piffejä..

***pina ehtii odotellessa jo alkaa ruskistua, mutta se ei haittaa. Lopputulemana on houkuttelevan tasaisen värinen tuotos!

5) Pannulta uuniin, 100° noin 10 min, tarjoilua odottelemaan...
6) Pinnalle voi ennen uunitusta lykätä vielä burgerin juustoviipaleet... ne sulavat pehmeiksi juuri ennen lautastamista..
Allora, pronto! A tavola!

***kidney-, musta-, borlotti-, voi-, härkä-....veikkaisin että mikä tahansa papu sopii tällaiseen. Toki muu makumaailma pitää rakentaa sitten käytetyn ympärille.
***jokin tiiviimmin-yhteen-nitova tekijä tähän vielä tarvittaisiin. Kovinkaan kovakouraista käsittelyä e.m. pihvit eivät kestä..
***ripaus Maizenaa? ..vehnäjauhoa? ..hifisteöijöiden toisinaan käyttämää gluteenijauhoa? ..se raastettu peruna? ..kananmuna olisi varma vaihtoehto..

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Silakkapihvi

..a.k.a. silakkaburgeri :)
Hassua että nyt vasta tuli tehtyä tästä kokonainen hamppari-annos. Jotenkin en ole osannut käsittää, että silakkapihvihän on ihan luonnostaan valmis kalapurilaisen osio!

..ja muuten huippuhyvä sellainen.
 1) Kahdeksan silakkasuikaletta, nahkapuoli alaspäin työpöydälle. Suolaa ja pippuria pintaan. Neljän suikaleen päälle nokare ruohosipuli-tuorejuustoa, veitsellä levittäen..
2) Palaset päällekkäin, pehmeästi painellen..
 3) Jauhotusosioon lisäsin muutaman huhmareessa murskatun ruissipsin! Hieman lisää makua ja tekstuuria..
 4) Pinnasta kunnolla ruskeaksi..
..ja ruisburkerin kyytiin. Sipulisetti oli perus Dijon/SweetChili, juustona toimi gouda.

***huomioita vaiheittain:
***makua, MAKUA voisi saada silakkapihviin tyylikkäämminkin. Ruohosipulituorejuuston tilalla chili/paprika? ..mustapippuri? ..sieni/sipuli? Pinnalle voisi ripotella jotain makuisempaa maustetta
***eräs teksti kehoitti voitelemaan silakkapiffit vielä kananmunalla ENNEN jauhottamista.. näin varmaan saiai paneerauksesta tuhdimman..?
***pannulla-paistamisen jälkeen piffit olisi hyvä nostaa 100°-uuniin, odottamaan, kuivumaan ja kypsymään..
-------------------------

Silkkapiffien "toinen tuleminen":
 1) itsenäprättyä maustevoita: margariinia, suolaa, ripaus sokeria, chilihiutaleita ja valkosipulijauhetta
2) kalapalat paperille, talouspaperilla kuiviksi
3) kananmuna erotellen kulhoihin..
 4) maustevoi väliin..
5) pullasudilla keltuaista joka puolelle. Myös sisäpuolelle, ennen päällekkäin asettelemista.
6) ruisjauhoissa pyörittely..
7) ja kuumalla pannulla pinta rapeaksi

***eräässä reseptissä ehdotettiin tätä keltuais-kikkaa. Sanoivat, että tulisi taatummin rapsakkaa ja pysyisi paremmin "kasassa"..
***noh.. miunmaunmukkaan ei niin merkittävää eroa. Yhdessä-pysyminen oli ehkä juu tiukempaa, mutta pinnan rapeus ei kyllä tällä niksillä vielä muuttunut täydelliseksi..
***maustevoi oli huippunam. Vielä ehkä jotain tuoretta: hienoa punasipulisilppua tai tuoretta chiliä...
***uusia koitoksia tehtävä.