Juicy Mama-burgeri

..Mama Africa. Koko kauneudessaan, kaikkine kurveineen sämpylöiden välissä.
Makumatkassa toki voisi olla vielä enemmänkin Afrikkaa, nyt riitti maustaa vain lihapiffit etelän lämmöllä.

***P.s. gluteenittomiin sämpylöihin teelusikallinen psylliumia/1dl nestettä. Huipputulos on kirjaimellisesti käsinkosketeltavissa.

Lihatiskiltä löytyi tarjous karitsanjauhelihasta, joka olisi ollut väärin jättää hyödyntämättä!

1) Maustekombo kulhoon: loraus soijakastiketta, tilkkanen chiliketsuppia, Muscovadosokeria, Pimentoa, kanelia, mustaapippuria, oreganoa, jeeraa ja valkosipulinkynsi.
2) Jauhettua naudanpaistia ja karitsaa. Mausteeseen -> huolella sekaisin -> huoneenlämpöön marinoitumaan ja paistoa odottamaan..

***karitsaa olisi voinut olla vaikka 1:1 naudanlihaan verrattuna. Lampaan-maku on sen verran mietoa vielä..
***Mausteeseen a) lisää volyymiä, b) lisää tehoa ja c) lisää nyansseja. Toisinsanoen:
- enemmän mausteseosta eli lisää kaikkia osasia
- enemmän potkua: lisää pimentoa, ehkä tilkka punaviiniä?
- enemmän makumatkan monipuolisuutta: kardemummaa? muskottia? neilikkaa? banaania?

Perinteinen kokamisjärjestys, alhaalta ylöspäin: sämpylä, sipulisetti, piffi, juusto, rehut, soosi, sämpylä.

***ai että, ja millainen SÄMPYLÄ! Psylliumille iso kiitos. Ja tietty foliorinkula-muotille.

***Liharuoat - riittävän harvoin tarjoiltuina - ovat kyllä herkullista vaihtelua :)

Satay-lohi

..Aasiamakuista lohta salaatin seuraan.

Satay-mauste on ehdotonta herkkua. Helposti kunnon Aasia-makua, miltein minne vain. On tietty raaka-aineita, joiden kanssa nämä maut eivät sovi. Lohta epäilyn yhtenä tällaisena. Hmm..
En voinut tietää. Piti kokeilla.

1) Mausteseos kulhoon: maapähkinävoita, soijaa, limen mehua, Muscovadoa, chiliä, inkivääriä, valkosipulinkynsi murskattuna, tilkka Sakea ja seesamiöljyä.
2) Lohi kuutioiksi -> marinadiin.

***ainakin muutama tunti maustumisaikaa. Niinkuin marinoinnisa yleensäkin - enemmän ON enemmän.

3) Palaset uunivuokaan. 225°-uuniin, puoleenväliin noin 10 min. Grillivastuksen alle, ylätasolle viimeiseksi kahdeksi minuutiksi..

***kunnolla rapeutta pintaan. Väriä saa tulla reilusti, sillä suurin osa ruskeudesta ja tummuudesta on soijaa ja muscovadoa, jotka käristyvät :)

Seesaminsiemeniä loppusilaukseksi.

***lohi & satay - makuasia. :)
***miunmaunmukaan ei mikään ehdoton huippu. Ei täytin kelvoton kombinaatio, mutta ei häikäisevän herkullinenkaan.
***toisen mielestä hyvinkin herkkua.
***Lohi oli ehkä tekijänä se sopimattomin. Mielummin jokin miedompi? Seiti esim.? Ehkä kuha?

Raaka Pecan Pie

..eli raakakakku jenkkityyliin.
Oi, Pecan Pie. Autenttisena, rapakon takana tarjoiltuna kyseinen herkku uppoaa minuun kuin lusikka sosekeittokattilan pohjaan. Kunnon Pecan Pie on tajuttoman hyvää. Kaikki täydellisen suupalan nyanssit samssa lusikallisessa: rapeutta, makeutta, suolaisuutta, pehmeää, lämmintä, purtavaa, kaikkea..

Raaka-versio samankaltaisesta. Täydellistä herkkuhetkeä toivoen!

1) Pohjan ainekset sekaisin! Blenderiin ensin taatelit, ilman kiveä.

***tässä hieman kuivemman oloisia kipaleita, yht. 12kpl. Muhkeampia ja mehukkaampia (niitä mitä Suomessa kaupasta saa, irtonaisina) riittää varmaan n. 8

2) Taateli-massa pois. Pähkinät seuraavaksi. Kourallinen saksan-, hassel- ja pekaanipähkinöitä.
3) Ripaus suolaa ja loraus juoksevaa hunajaa kulhoon. Pohjan ainekset ja ripaus kanelia mausteeksi. Sekaisin!

***Kookosjauholla tai vedellä voi kosteutta pelata paremmin kohdalleen. Lisää jompaa-kumpaa tarvittaessa...

4) Täyte: n. 1,5dl 6-24h-liotettuja cashewpähkinöitä, kookosöljyä, vanilijasokeria ja vaahterasiirappia, suolaa, ruokalusikallinen kaakaojauhetta. Myös tietysti muutamat pekaanipähkinät, hienona rouheena.

Täyte pohjan päälle, jääkaappiin muutamaksi tunniksi tiivistymään ja kiinteytymään!

***kalpea esimerkki alkuperäisestä Pecan Piesta.

***mausteista puuttui tilkkanen rommia ja muskottipähkinä. Eipä ihme että lopputuloksen maku muistutti jotain aivan muuta.

***..oikeastaan pelkästään kookosta. :S

***täytteen tekstuuria voi muokkailla kohdalleen (ja kannattaakin) lisäilemällä tilkkasen vaikkapa kauramaitoa tai normi-maitoa. Tietty näin tekemällä katoaa raakakakun periaate, mutta mehevämpi lopputulos on todennäköisempi.

Maissileipä

..Cornbread
Mahtavan herkullinen jenkkilisuke. Saattaa olla, että alkuperä voisi olla vaikkapa Meksikossa, mutta useammin olen törmännyt tällaiseen jonkun cowboy-chilin lisukkeena.
Oli miten oli - tästä tulee ehdottomasti tämän köökin uusi lisäkevaihtoehto. Riisin, perunan ja pastan kilpailijaksi!
namnamnamnamnamn....

Yksinkertaisuus ennen kaikkea!
***Sopii valmistettavaksi joka paikassa, jossa blenderi/sauvasekoitin ja uuni!
***..ehkä myös valurautapadassa ja grillissä?

1) Pakastemaissia sulatettuna blenderiin. Reilu ripaus suolaa ja runsas loraus öljyä mukaan.
2) Surisemaan sileäksi soseeksi

***lopputuloksen makuvaikutusmahdollisuus no.1 = pakaste- vai tuoretta maissia? ..mahdollisesti herkkua voisi saada, jos esikeitettyä maissia pikkasen grillaisi pinnasta, sitten soseuttaisi?
***lopputuloksen makuvaikutusmahdollisuus no.2 = rasvan tyyppi? Rypsi-, oliivi-, auringonkukkaöljy jne..?
***suolaksi MERIsuolaa. Ei mitään pansuola-tms.-hölynpölyä.

3) Sose kulhoon. Mukaan yksi-yhteen-suhteessa jauhoa, teelusikallinen ruokasoodaa ja yksi kananmuna.
4) Tasaiseksi taikinaksi

***Yksi kananmuna per 100 tai 200 g jauhoa/maissia. -> lopputuloksen koostumuksessa hienoinen ero
***mahdollisesti mukaan pilkottua jalapenoa? ...cheddaria? ..mustapippuria? ..keltasipulisilppua?
***jauhona mitä tahansa. Gluteenittomuus hyvinkin mahdollisuus! Tässä esimerkkinä :) Vehnäjauholla tulisi ehkä tiiviimpää ja ilmavampaa, kun sitko sitoisi enemmän.

5) Taikina hyvinvoideltuun uunivuokaan
6) 150-175°-uuniin, noin 45min.

 ..t.s. kunnes pinta kunnolla rapea ja ruskistunut.

***Muutamat viimeiset minuutit voi ja kannattaa pitää kiertoilmaa päällä, jotta ylimäärä kosteus haihtuu. Näin ripaus lisää rapeutta!

Lisukkeena. Tässä linssi- & bataatticurryn kanssa.
Todella hyvää. Jännä, mielenkiintoinen uusi tulokas.
Tervetuloa!

Savulohiuunilohi

..eli savulohella maustettu uunilohi.
Toimii loistavasti helppona uuniversionakin!

1) Kalafileet vuokaan. Oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria pintaan!
2) 200°-uuniin, 7 minuutiksi..

3) Sillävälin mausteaineet valmiiksi: parmesaaniraastetta, tuoretta basilikaa ja muutama kylmäsavulohiviipale
4) "Esikypsennetyt" fileet uunista. Pintaan tilkkanen sitruunamehua ja ripotellen korppujauhoja. Tuoretta basilikasilppua, savulohiviipale ja pinnalle parmesaaniraaste.
5) Takaisin uuniin. 5 min vielä ylä- ja alalämmöllä, lopuksi muutama minuutti vielä grillivastuksen alla.

Valmista on, kun parmesaaniraaste alkaa hieman ruskistua ja rapeutua.
Tarjolle tavanomaisen risotto biancan kanssa. Basilika-mansikka-balsamico-salaatti vielä kylkeen, italiaefektiä vahvistamaan.
Nam.

***tunnelmoidumpaa kokonaisuutta ehkä saisi, jos paksusta ja suuresta lohifileestä leikkaisi n. sormenpaksuisen viipaleen ja rullaisi savulohen+mausteet sisälle -> grilliin. Näin ehkä ensikesänä?
***savulohi toi mukanaan täydellisen suolaisuuden ja parmesaanilla pintaan upea rapeus!

Kanaa "Arto"

..eli Kievin, Kung Pon, Marengon sun muiden ehdoton päihittäjä.

Makuyhdistelmä vailla vertaa.

Arto, kiitos taannoisesta! Yhtä ihmeellistä elämystä rikkaampana, ensi kesää odotellessa!

Lähtökohdiltaan itse yksinkertaisuus. Makumatkan järjestäminen onnistunee miltei missä ja milloin tahanasa!

1) Valkosipulia ensin muutama kynsi murskattuna oliiviöljyä maustamaan..

2) ..kyseiseen öljyyn kuullottumaan yksi keltasipuli ja lisää valkosipulinkynsiä. Mausteina yhden sitruunan mehut ja noin puolet kuoresta, tuoretta rosmariinia kunnon kourallinen, ripaus mustaapippuria ja suolaa.
3) Pehmeät sipulit syrjään, kanapalaset mukaan.
4) Kunnon ruskistus joka puolelta. Sipulit takaisin pannulle. Oliiviöljyä, sitruunamehua, kuorta ja tuoretta rosmariinia vielä lisää..

..ja tämän jälkeen tarjolle.

Ai että.

Kanaa "Arto" = sitruuna-rosmariini-valkosipuli paistettua, rapeaa, mehukasta herkkua!

***kieli meni menojaan. Onneksi voin kirjoittaa kuinka hyvää tämä oli.

***alkuperäinen ensikosketus toki monta askelta yllä olevaa edellä, mutta makutunnelmat olivat suurinpiirtein samat

***laitoin palaset uunivuokaan ja pakon-sanelemana 120°-uuniin tarjoilua odottamaan. Tämän johdosta pannulla saavutettu rapeus ehti pehmentyä.. Pettymys.

***ensi kerralla teen "niin kuin on opetettu".

***kehoitan kokeilemaan. :)

Alppimaisemien makuja

Loma.
Sillointällöin, sopivissa määrin - pakollista, tärkeää ja täydellistä. :)

Lyhyt reissu tehtiin Saapasmaan pohjoisosiin. Kiipelemään mäkiä ja kokkaamaan paikallisia herkkuja! Köökin tarvikevalikoima rajoitti räätti-ideoita hiukkasen. Mausteiden täydellinen puuttuminen antoi kaiken kunnian itse raaka-aineille.
Upeaa.

Risotto verde con gli spinaci

***eli valkoinen risotto muutamin muokkauksin: parmesaanin tilalle kovaa, paikallista Trentingranaa. Sipulina makea, valkoinen salaattisipuli.

***vastaleivottua, tuoretta ciabattaa kylkeen ja nauttimaan...

***namnamanm....

 Polenta con fungi misti

***..eli paistettua polentaa ja metsäsieni-voipapu-sipuli-paistosta.

***punainen soosi on tomaattikastike arrabbiata, t.s. tilkka '"hapoketta" (..etikkaa, valkkaria, sitruunamehua tms.) ja rittävästi, EI liikaa, chiliä.

***Polenta tarttisi aina keittää riittävän kiinteäksi puuroksi ja antaa jäähtyä tarpeeksi pitkään, ennen paloiksi-leikkaamista ja paistamista. :)

Risotto rosso con formaggio al pepe

***..eli valkoinen risotto johon muutama tuore tomaatti pilkottuna, loraus paseerattua tomaattia ja tilkka ketsuppia.

***päälle paistettua mustapippuri-goudaa.

E.m. tekeleistä huomaa äärimmäisen käytännön läheisesti HYVIEN RAAKA-AINEIDEN tärkeyden herkullisessa ruoanlaitossa. Loistavat lähtökohdat vievät itsestään kohti täydellistä lopputulosta.

Food is as good as its ingredients.

Nuf said.

Pizzahummus

..eli pizzammus tai hummizza.
Pizzamakuista vegelevitettä. Simppeli hummus, lisänä tomaattipuréta ja maustetta tuomaan plättyelementtiä makumatkaan!

1) Kulhoon kikherneet, tomaattipureepurkki, sitruunamehu, oliiviöljyä, suolaa (vain ripaus!!!), mustapippuria, tuoretta basilikaa ja valkosipulinkynsi
2) Sauvasekoitin surisemaan! Seos tasaiseksi.

***nakkasin matkaan vielä pienen palan punasipulia ja yhden tuoreen tomaatin

Hyvää, hauskaa, jännää mutta perinteistä.

***klassisesta hummus-mausta jäi uupumaan tahinin paahteisuus.
***..toisaalta ehkä pizzassa se ei olisi huippua ollutkaan :)

Revittyä kanaa, "shredded chicken"

..eli nyhtökanaa.
Revitty kuulostaa miunmaunmukaan houkuttelevammalta.
"Nyhtö"-sitäsuntätä ja mitäsunsattuu. Näitä on nykyään joka lähtöön. :)
Hyvä niin, sillä kyseisen kypsennystyyli ei vielä välttämättä tarkoita mitään. "Nyhtö" on näinollen siis vain yksi konsti lisää tunnelmoida valmistustapoja!

1) Uuni 125°-asteeseen odotelemaan
2) Vuoan pohjalle loraus rasva-ainetta. Kyytiin maustesekoitus: hienoksi silputtu punainen ja valkoinen sipuli. Tomaatti. Loraus chiliketsuppia. Tilkka nestesavua ja soijaa. Chiliä, oreganoa, ja mustapippuria.
3) Soosiaineet sekaisin, fileet kyytiin. Vieri viereen, pari kertaa pyöritellen.
4) Vettä vuokaan juuri ja juuri niin paljon, että fileiden pinta peittyy..

5) Vuoka uuniin. Kerran tai kaksi kypsennyksen aikana kannattaa viipaleita käännellä.
6) Kokonais-uunitus-aika n. 3-4h.

***mitä enemmän sitä enemmän (makua, pehmeyttä, tunnelmaa, tekstuuria...kaikkea:)

7) Uunituksen jälkeen fileet lautaselle. Haarukalla repien suikaleiksi!
8) Kastikeainekset pieneen kattilaan ja liedelle! Ylimäärä nesteestä kiehutellen pois. Kana sekaan. Nopsasti pyöritellen vielä makuainesta lihan ympärille!

Tarjolle!
..esimerkin omaisesti sämpylöiden välissä.

***herkkua tällainen olisi myös vaikkapa uuniperunan ohessa, paistetun "deep-down-south" riisin kanssa, hodarissa..
***makuamakuamakua.
***Tässä hieman turhan paljon "punaisia" makuja miunmaunmukaan (tomaattia, chiliä). Mustapippuri, rosmariini, sinappi, curry...?
***kunnon, isoja koipireisi-paloja tai niitä nahallisia rintaleikkeitä -> isosti enemmän, parempaa makua! (nahat syrjään uunituksen lopussa, ennen "repimistä"!)

Lasagne "zucchini-pesto-pistacchio"

..maagista makuyhdistelmää saapamaasta.

Kesäkurpitsaa, pestoa ja pistaasipähkinöitä!

En tunnelmoi enempää. Kehoitan kokeilemaan. Tavalla tai toisella.

Äärimmäisen herkullinen kolmio.

Tässä lasagnelevyjen tilalla kesäkurpitsaviipaleita.. Toki mukana olisi voinut olla ihan perinteisin-ottein pastalevyjä, kesäkurpitsa mukana vaikkapa kuutioina tms. Kasvisten vetovoima sai kuitenkin yliotteen :)

1) Zucchini juustohöylällä ohkasiksi siivuiksi..

2) Pistaasipähkinöitä puoli mukillista. Kuoret pois ja murskaksi!

***ei liian jauhoksi. Kokkareita kuuluu jäädä :)

3) Täytteena: oliiviöljyssä kuullotettua keltasipulia. Mukaan n. 1dl risottoriisiä. Pyörittelyä kunnes riisi kiiltävää
4) Sekaan muutama porkkana, pikkurillin pään kokoisina kuutioina ja purkillinen isoja valkoisia (voi-) papuja!
5) Vettä matkaan niin että kokonaisuus juuri-ja-juuri peittyy. Hiljaista hauduttelua ilman kantta, kunnes riisit al dente ja porkkanat vähän pehmenneitä. N. 8min..
6) Valtava klöntti parasta pestoa mausteeksi!

***kermaa ja tilkka valkoviiniä. Niillä vielä ekstra-Italia-tunnelmaa ensikerralla! Ja tuoretta basilikaa!!
***omatekoinen pesto olisi tietysti se ainoa oikea option

7) Uuni 200°-asteeseen. Vuoan pohjalle tilkka oliiviöljyä ja osaset kyytiin! Zucchiniviipaleita - täytettä - parmesaaniraastetta ja kevätsipulia - zucchiniviipaleita - täytettä...
8) Pinnalle muutaman kananmunan ja maitotilkan munamaito..
9) ..uuni 170°-asteeseen. Kypsytysaikaa rauhallisesti n-50min.

A tavola!

***uuniaika saakin olla kunnon mittainen. Kasviksista ja riisistä haihtuu yllättävän paljon nestettä, lopputuloksen ei toivoisi olevan liian kosteaa.. Liian kuivaksi ei varmaankaan voi tätä saada! :)

***pinnalle vielä kourallinen jonkinlaista herkku-goudaa taikka mozzarellaa...?

***Zucchini-pesto-pistaasi. Muista. Käytä. Nauti.

Avokadorisotto

..Avokadopasta oli pari vuotta sitten köökki-ideoinnin huiskeessa jopa melkoinen ilmiö. Valtavasti kiinnostusta ja kokeiluja nostattanut idea!

Menneiden talvien lumia - toisinsanoen :)

Avokadorisotto puolestaan on nyt kuumempi juttu. Päivitetty versio :)

Pohjalle perus risotto bianca, päälle "yksinkertaistettu" guacamole. Mahtavaa, miten äärettömän yksinkertaista voi herkkuruoan luominen ollakkaan!

1) Risoton valmistamisesta kannattaa aloittaa: oliiviöljy - valkosipuli - keltasipuli - kuullotus - riisi mukaan - kasvislientä vähitellen - valkkari - parmesaania - valmis!

2) Sivuun jäähtymään..

3) ..sillä välin avokado halki-poikki ja kulhoon! Mukaan ronskisti limeä, suolaa, oliiviöljyä ja rohkea kourallinen korianteria!

4) Sauvasekoittimella sileäksi..

5) ..risoton kyytiin. Sekaisin.

***kuvassa valokuvausteknillinen amatööri-urpoilu, eli ylivalottunut lusikka.

..ja vielä jotenkuten kuumana (t.s. toivottavasti-edes-kädenlämpöisenä) tarjolle!

Tässä savupaprika-maustettujen grillattujen herkkusienten seurassa!

***risotosta uupuu olennainen. Kermatilkka lopussa. Älä edes yritä tätä ilman sitä!

***herkullista tästä tuli kokonaisuudessaan kuitenkin! Nam! Ehkä kerman pois-jättäminen toisaalta jätti avokadomössölle tilaa pehmentää kokonaisuutta..

***..jos molemmat olisi olleet mukana, ois lopputulos saattanut olla liiankin vetinen..?

***limeä ja korianteria ei voi laittaa liikaa.

Nyhdetty munakoiso, nyhtökoiso

..pulled eggplant. Nyhtömunakoiso.
Ai että! JES! Munakoiso on ollut toistaiseksi tämän kesän kasvis-numero-uno.
Tajuttoman monimuotoinen, moneen taipuva, monta makua mukanaan kantava, täydellisen tekstuurin omaava kasvikunnan tuote. Huh. Positiiviset superlatiivit loppuvat mun sanavarastosta kun yritän kuvailla suhdettani munakoisoon :)

Nyhtöpossu oli suurinpiirtein viimekesän grillitrendi. Nyhtökana on nostellut tänä vuonna päätään. Grillitohina ei vielä kunnolla ole päässyt tänäkesänä valloilleen, sillä syksyiset säät ovat vieneet meiltä jo kesäkuun. Toivottavasti loppuvat pian.

p.s. Miunmaunmukaan - veikkaisin että joulun päivinä on suurinpiirtein samanlainen sää. Tässä köökissä on ihmetelty +8°-sadesäätä..
p.p.s. maailman-parasta, omaa-isääni lainaten: "ei ole huonoja säitä, on vain huonot varusteet". Totta :)

Takaisin ruokajuttuihin!
Nyhtökoisoa.
***Herkkua. Aivan uskomatonta herkkua. Marinadin maku ratkaisee, eli muokkailujen mahdollisuudet ovat rajattomat!

1) Grilli kuumaksi! Munakoison pinta paahtumaan, puolelta ja toiselta ja kolmannelta..

***t.s. muutamaan kertaan käännellen.
***sähkögrilli...anteeksi. Kaasua tai hiiltä sen olla pitäisi. Nyt ei ollut vaihtoehtoa. :)

2) Rypistyneet möhkäleet hetkeksi jäähtymään..

3) ..Puoliksi ja manuaalisesti, sormilla nyhtäen kuoret syrjään.

***varovasti, ettei munakoisoa itseään lähde kuorten kyytiin. Kaikkea kuorta ei tartte saada pois! Pienistä hiiltyneen kuoren palasista saa upeaa maku-lisää!

4) Marinadi: oliiviöljyä, pimentoa, chiliä, oreganoa, nestesavua ja reeeeeilusti mustapippuria.

***hyvä, muttei paras.
***joku simppelimpi, suoraviivaisempi olisi parempi. Loraus vaaleaa olutta, mustapippuria, timjamia ja valkosipulia?

5) ..kuoreton munakoiso nyhtää melkein itse itsensä.. Sormilla siis suikaleiksi!

6) ..marinadin kautta uunipellille.
7) 200°-uuniin, noin puoleksi tunniksi. Pariin otteeseen voi haarukalla vähän nostella ja käännellä suikaleita!

..uuniaikaa toisinsanoen niin pitkään kun tahtoo. Liikaa ei voi käyttää, sillä munakoisot kyllä kestää kuivumista. Mitä pidempään, sitä kuivempaa ja sitkoisempaa nyhtökoisoa. Vähän vähemmän, mehevämpää ja pehmeämpää.

***waude.
***uusi ykkös-räätti on miunmaunmukaan löytynyt!
***Marinadi vaatii vielä vähän viilaamista, mutta lopputuloksen teksuuri ja munakoison maku itsessään vie kielen mennessään.
***Kehoitan kokeilemaan :)