Naama näkkärille ja näkkäriä naamaan!
Hih. Hetkittäisen-yhtäkkinen päähänpisto pakotti koittamaan! Pelkkä valmiin-tuotoksen-visio silmissä kaulimen varteen...
Ruisleseinen, pellavaknäckkileipä
1) Desilitra vettä ja toinen maitoa nesteenä. Kädenlämpöiseksi ja sekaan 1tl merisuolaa ja reilu 1rkl siirappia. 1/4-osa tuorehiivapalasesta mukaan liukenemaan
2) 1dl ruislesettä, 1dl pellavarouhetta ja 1dl sämpyläjauhoja nesteeseen > löysäksi puuroksi ja lämpöiseen odottelemaan hiivan heräämistä, n.45min.
*** : ) en tiiä oliko tällä lopputuloksessa mitään vaikutusta. Aattelin ikäänkuin "juuritaikinana" antaa tuon ensimmäisen sekoituksen hetken heräillä. Ehkä nuo leseet ja rouhe ehtivät vähäsen pehmetä..
3) Loput jauhot velliin! 7-viljan-sämpyläjauhoja vielä desi ja loput ruisjauhoa. Loppumetreillä mukaan muutama rkl rypsiöljyä.
***vaivaamista tovi, jotta pienenpienestä vehnäjauho-osasta saataisiin edes hieman sitkoa..
***kaikenkaikkiaan jauhoa ynnäiltiin sen verran että taikina pysyi juuri&juuri yhtenäisenä pallukkana.. Melko kostea kokonaisuus.
4) Taikina pitkäksi pötkyläksi > pieniksi pallukoiksi > liinan alle kohoaman. ≈1h
5) Kohotetut pallukat ohkasiksi plätyiksi ja kaulimella ohuen-ohueiksi.
***tässä pyörittelyn-vaiheessa oli syytä käyttää tosipaljon jauhoja jottei taikina tarttunut pöytään. kaulimeen, käpäliin jne.
6) Lituskat pellille, ylimääräinen jauho ravistellen jorpakkoon ja "voitelu" maidolla. 200° uuniin, taisivat viihtyä siellä vartin verran. Kunnes reunat rupeaa ruskistumaan!
Pelliltä pussitettavaksi näillä näkkäreillä ei ole kiire: saavat jäähtyä ja kuivahtaa rauhassa.
..ecco fatto! Päähänpisto, yritys ja onnistus! nam.
***tosiaan: Nam. Näistä tuli täysin odottamatta, pelottavan hyviä. Hieman ehkä turhaa "sitkoa" taikinassa: ei niin kaupan-näkkäri-tyylistä murustamista ja pikkasen puruvastusta. Munmielestä nämä kuitenkin on pelkästään hyviä puolia ja se tärkein - MAKU - oli spectacular... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti