Pasta gluteenittomasta jauhosta

..eli peppu edellä puuhun.
Gluteenittomuus jauhossa tarkoittaa gluteenin eli yksinkertaistettuna sitkon olemattomuutta. Pastaa pyöritettäessä sitko olisi äärimäisen toivottu ominaisuus sekä käsiteltävyyden että lopullisen tekstuurin puolesta.
Joskus aikaisemminkin olen koittanut tehdä pastaa gluteenittomana, mutta epäonnistumiset ovat olleet varsin merkittäviä. Niin tälläkin kertaa, mutta ehkä vähäistä valoa tunnelin päässä kuitenkin havaittiin! Resepti vaatii vielä viimeistelyä ja viilausta. Ehkä tästä saadaankin vielä toimivaa..

Lopputuloksena oli pinaatti-sipulisekoitus-ravioleja. Jopa lautasella asti! :)

1) Jauhoja ja kanamunaa. Samassa suhteessa kuin normijauhoillakin: 100g ja 1 kananmuna. Sivuun pieni keko jauhoja "tarpeen varalta". Munan rakenne mukissa rikki!

***..paitsi että tässä oli yksi kokonainen muna ja yksi keltuainen. Jauhoja 120g.
***raapustin gluteenittoman jauhon mausteeksi hitusen muskottipähkinää! Eipä sitä lopputuotoksessa huomannut, mutta tekovaiheessa tuoksu oli upea!

2) Jauhokekoon kuoppa ja muna sekaan. Haarukalla voi aluksi aloittaa taikinan "kasaamisen"..

3) ..mutta ennenpitkää täytyy kädet kuitenkin laittaa peliin.

***Tässä vaiheessa kaikki näytti vielä kohtalaisen lupaavalta! Kaunis taikinapallo, joka näppeihin tuntui ainakin OK:lta..

4) Pastakone pöydänkulmaan ja mankeli laulamaan!

***varovaisesti! sillä gluteeniton taikinalevy repeilee ja halkeilee, eikä veny pehmeästi niinkuin Durumtaikina!

5) Ennenpitkää taikinaplättyä saatiin kuitenkin aikaiseksi!! Jes!

6) Raviolintäytteet kyytiin: kuullotettua kevät- ja keltasipulia + rehellinen kourallinen tuoretta pinaattia. Mustaapippuria, kuivattua basilikaa ja kunnon keko raastettua parmesaania mausteina!

7) Muotoilu..

8) Keittäminen. Riittävän suuressa kattilassa ja riittävässä vesimäärässä.

..tarjoilu.

***öö.. noh. Kyllä, onnistuihan nämä. Pysyivät jotakuinkin ehjinä ihan lautaselle saakka! Hienoa!
***...väri on epähoukuttelevan harmaa.
***..pastan maku olematonta.
***..taikinan käsittely lähes mahdottoman hankalaa.
***Yhteenvetona: gluteenittoman pastataikinan tekeminen tällä reseptillä onnistuu, mutta on haastavaa. Lopullinen elämys on laimea, joten resepti kaipaa ehdottomasti viilausta!

***mitä voi / kannattaa lisätä gluteenittomaan jauhoon, jotta sitkoa saadaan syntymään?
***ehkä psylliumia? toimii ainakin leipätaikinoissa, mutta sopiiko geelimäisyys pastan tekstuuriin?

Kimchi

...pikaisesti parissa tunnissa. Ja pakon sanelemana kaikenkukkuraksi paksoista!

Jaaha. Kohta kuuden vuoden ajan olen luullut asuvani yhdessä Suomen valtion "isoista" kaupungeista. Hyvin täällä kaikki onkin sujunut ja kivalta koko kaupunki tuntunut.
Kunnes koitti aika löytää kimchiä iltaruokapöytään. :)

Hyvin harva tiesi mitä etsin. Useammat eivät olleet kuulleetkaan.
Hih. Minkäs sille mahtaa. Tämä tosiaan ei ole sitä valtavirran perusravintoa.
Nopsasti hommiin! Illalla pitäisi jo olla tarjolla!

1) Paksoi pesulle ja viipaleiksi!

***..tämäkin vielä: kiinankaalia ei löytynyt yhdestäkään keskustan-seudun kaupasta.
***Paksoi onneksi on sekä makumaailmaltaan että tekstuuriltaan lähes identtistä.. Hinta vaan on ärsyttävästi noin nelinkertainen...

2) Reilusti suolaa ripotellen pintaan! Sormilla sekoitus. Viipaleet siivilään..

3) ..ja "paino" päälle. Suola nostaa nestettä pois paksoista ja ikäänkuin graavaa (kypsyttää) suikaleita. Tuloksena on löllömpiä ja sitkoisempia suikaleita! Valutusta vähintään 2h. Mielellään enemmän.

***Mikä tahansa painavahko kapistus kelpaa: tässä juggekulho täynnä vettä. Toimi hyvin :)

4) Mausteet sekaisin: Sriracha, kalakastiketta, riisiviinietikkaa, raastettua inkivääriä, raastettua valkosipulia, tuoretta chiliä ja ruohosipulia. Ripaus sokeria!

5) Sekaisin! Mausteille kannattaa antaa tovi sekoittua ja hautua..

***ehkä ripaus lisää chiliä?
***..jollain toivoisin saavani lisää maanläheistä pehmeyttä. Empä tiedä. Ehkä kalakastikkeen puutetta? ..oisko tilkkanen soijaa kuulunut reseptiin?

6) Valuneet vedet syrjään ja vielä kraanan alla pesten suikaleista ylimääräinen suola pois! Puristellen mahdollisimman kuivaksi!
7) Suikaleet mausteiden sekaan ja taas tekeytymään. Vähintään 1h. ERITTÄIN mielellään enemmän. Vaikka 24h.

..tarjoilua ennen vielä paahdettuja seesaminsiemeniä pintaan.
Bon ap!

***ok. Ei niin hyvää kuin kertaalleen maistettu-purkkikimchi.
***aivan varmasti osittain haudutusajan puutetta! Mitään pikaruokaa tällainen ei ole.
***...uusi yritys AJAN kanssa!

Bo Ssäm

..josta heti ensiksi valtavan kookas kiitos Jussille. Kiitos!!!

Korealainen BBQ-possu toivotti tyylikään herkullisesti uuden vuoden alkaneeksi. Tajunnanräjäyttävä makuelämys jäi kovin mietityttämään, joten pakko oli kokeilla itse. Kauppahallista lisäksi sattui onneksi osumaan silmään täydellisen näköinen possun-lavan-palanen! Jes!

1) Aloitus edellisenä iltana: lihakimpaleen molemminpuolin pintaan suolan ja sokerin sekoitusta. Jääkaappiin kelmun alle tekeytymään..

2) Ruokailupäivänä hyvissä ajoin uuni lämpiämään. Liha 125° uuniin, noin kuudeksi tunniksi..

***..yön aikana lihasta on valunut syrjään tilkkanen nestettä. Tämä talteen!
***uunituksen aikana lihasta valuu nestettä.
***Molemmat nesteet sekaisin! Uunituksen aikana tällä litkulla voi muutamaan otteeseen valella lihakimpaleen pintaa!

***Uunittamisen aikana on erinomaisesti aikaa valmistella muita tarjottavia

3) KERÄsalaatin lehdet revitään erilleen

4) Kimchin-korvikkeen pyöräytin lehtikaalista: muutaman-sekunnin ryöppäys kiehuvassa vedessä. Mausteliemeen riisiviinietikkaa, SweetChiliä, Srirachaa, valkosipulijauhetta, loraus soijaa ja nokare muscovadosokeria. Kaali sekaan ja tarjoilua odottamaan..

5) Kevätsipuli-inkiväärihakkelus: raastettua inkivääriä, silputtua kevätsipulia, riisiviinietikkaa ja tilkka rypsiöljyä.

6) Soosi: kermaviiliin sinapinsiemeniä, riisiviinietikkaa ja sokeria.

7) Silputtuna: paahdettua paprikaa, silputtua tuoretta chiliä, avokadoaja basmatiriisiä

***jasmiiniriisi olisi ollut oikeampi, mutta sitä ei kaapista sattunut löytymään.

***Kunnon kimchi olisi pitänyt tehdä ominkäsin joko hyvissä ajoin (vie aikaa!) tai etsiä huolellisemmin kaupan hyllyltä.. Lehtikaaliversio oli herkkua!!!

***kermaviilin sekaan olisi nokare majoneesia ollut paikallaan. Pelkkä majoneesi on rahtusen turhan tuhtia -> makuasia? :)

8) Viimiset 10 min: liha ulos uunista, grillivastus päälle. Pintaan ripaus lisää suolaa+sokeria ja takaisin uuniin. Pintaan kunnon karamelli!!

..ja kieli poskella pöytään! NAM!!

***Jussi, sanoinkuvaamattoman suuri kiitos että tutustutit tällaiseen luomukseen!
***Aika on possun paras kaveri. Tämä ehti viihtyä uunissa ≈ 5h 30min, joka ei ehkä ollut ihan riittävästi..
***Kunnon kimchiä kannattaa jostain etsiä! Tai sitten ahertaa sellainen itse!
***paahdettu paprika oli kuin kotonaan..
***varmasti jokin muukin kuin keräsalaatti toimii... Tämän lehdet ovat kooltaan ja koostumukseltaan sopivimpia!
***vegeversiossa lihan tilalle nyhtökoisoa! Sopivimmilla mausteilla toki..
***HS.fi:stä löytyy suoraviivaiset ohjeet samalla otsikolla :)

Muffuletta

..eli tosi iso voileipä.
oi, mutta muffuletta kuulostaa vain niin hirjasti herkullisemmalta! :)

Tällaisia räättejä löytyy interwebbin ihmemaailmasta ja ruokalehtien sivuilta loputtomasti. En tiedä, voiko tässä enää tehdä mitään kovinkaan uutta  tai mullistavaa. Aika monenlaisia juttuja on aikainsaatossa ihmiset kokeilleet!
Mutta kerta se on ensimmäinen aina itse kullekkin. Tässä tämän köökin ensimmäinen Muffuletta! Ei varmastikkaan viimeinen! Nam!

***huom! Herkullisuuden salaisuus on lähtöisin leivästä. Huolellinen, itse vaivattu, tunnelmalla ja tunteella touhuttu kimpale varmistaa nautinnollisen elämyksen!

1) Tässä oli nestettä 3 dl (2dl vettä + 1dl kermaa). Ripaus merisuolaa ja hunajaa. 1/2 pss. kuivahiivaa. 1rkl oliiviöljyä. 2dl kaurahiutaleita ja varmaankin yhteensä noin 4dl vehnä- ja maissijauhoa.
2) Alustus pehmeän löllöksi taikinaksi, saa jäädä kunnolla kosteaksi! Kohotus, 1h. Kuplat pois. Leivinpaperille. 200°-uuniin, ≈ 20 min.

3) ..tällä välin muut osaset valmiiksi: nestesavulla ja tuoreella chilillä maustettua, muscovadosokerilla karamellisoitua sipulisettiä. Chipotle- ja sinappijauheella maustettua kermaviiliä. Salaattia. Kurkkua. Kesäkurpitsaa. Grillivastuksen alla paahdettua paprikaa ja cheddaria.

***chipotle ja hienoinen lisäys sinappijauhetta. Wau. Todella herkullinen kombo!

4) Jäähtymisen jälkeen leipä puoliksi. Haarukalla molemmin puolin hieman pehmeää sisusta syrjään, jotta täytteet mahtuu paremmin!

5) Toiselle puoliskolle kermaviili, toiselle sipulisetti..

6) Juustot, salaatit..

7) Loput rehut: kesäkurpitsat, kurkut ja paprikat..

8) Puoliskot päällekkäin..

9) ..viipaleiksi..

..ja tarjolle!

***juuri niin herkkua kuin voi kuvitella
***keräsi ok palautteen makumaailmojen lahjomattomilta kriitikoilta! Jossainkohtaa täytyi siis olla onnistunut! ..tai sitten siihen vaikutti vain seura ja tilaisuus..hmm.. :) Kiitos viimeisestä, Juho!
***chipotle-sinappijauhe. Muistiin!
***'til we meet again...

Parmesan Perch

..eli parmesaani-affenaa! :)
Englanninkielellä ahvenen nimi sopii otsikkoon paremmin.

Ai että mikä visio. Makua, makua, makua ja ulkonäköä. Kaikenlisäksi vielä mielenkiintoinen kala ja yksinkertainen valmistustapa!

1) Ahvenfileet esille! Panerointimuru valmiiksi: parmesaania raastettuna, korppujauhoja ja mantelijauhoja. Ripaus suolaa ja valkosipulijauhetta.

2) Huolellinen taputtelu! Panerointimurua joka puolelle!
3) Fileet leivinpaperille ja ohuesti hyvää oliiviöljyä pintaan
4) 225°-uuniin, keskitasoa ylemmäs, 10 min. Sitten grillivastus päälle, fileiden kääntö ja rapea pinta vielä toiselle puolelle!

..yksinkertaisesti tarjolle.

***Visio oli hyvä. Varmasti voisi olla herkullinen ja hyvä ja näyttävä!
***Maku katosi johonkin... Silkkaa mystiikkaa. Ahvenen omamaku ei juurikaan ollut esillä. Parmesaanin suolaisuus unohtui. Valkosipuli ja mantelimuru ei erottunut lainkaan.
***Tekstuuri oli hyvä: pinnasta rapea. Läpikypsä ja mehukas!
***..kaikenkaikkiaan lopputulos oli laiha!
***ENNEN panerointia fileiden pintaan pitäisi laittaa muutama sipaisu yrttimaustettua oliiviöljyä, sitruunamehua tai jotain muuta makuistajaa
***Murun sekaan ainakin yksi murskattu valkosipulinkynsi ja enemmän parmesaania
***kypsennys oli loistava.

Quornlasagne

..eli kasvisvaihtoehto hyvin tunnetusta italia-annoksesta.
Hieman jopa turhankin nirppanokkainen lähestymistapa: kaikki kuten jauhelihalasagnessa, mutta kasvisvaihtoehdoilla!

Ruuanlaittoon kannattaa upottaa aikaa. Lautaselle päätyy aivan uskomatonta herkkua, mikäli valmistamiseen käyttää aikaa, tunnelmaa ja ajatusta. Ehkä näin ripaus rakkauttakin päätyy mausteeksi..?
Onnistunut lopputulos: maku, tekstuuri, tuoksu ja tunnelma kuin suoraan saapasmaasta! Quasi perfetto..

1) Vege-esivalmistelut. Kuutioiksi porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Punasipulia, keltasipulia, purjosipulia ja valkosipulia. Pieni pätkä tuoretta chiliä ja muutama aurinkokuivattu tomaatti.

2) Pannu lämpiämään. Valkosipulit, chilit ja aurinkokuivatut tomaatit välittömästi matkaan. Oliiviöljyä pohjalle..

3) Sipulit mukaan kuullottumaan.. Hento väri pintaan!

4) Porkkanakuutiot paistumaan..

5) Kesäkurpitsakuutiot myös..

***molemmille lievä ruskistus! Paahtunut porkkanakuutio tai kesäkurpitsapalanen kantaa massiivisesti makua mukanaan..

6) Purkillinen tomaattimurskaa ja muutama punaviinijääkuutio. Ehkä tilkka vettä, jos näyttää siltä että tarvitaan..

7) Jäinen quorn-rouhe suoraan pakkasesta pannuun!

8) Kansi päälle ja hiljaisella lämmöllä hautumaan..

9) Odotellessa munamaito valmiiksi: kauramaitoa ja muutama kananmuna. Kourallinen vintage-cheddaria ja parmesaania tuoreeltaan raastettuna...

10) Tomaattikastikkeeseen puoli-ruukullista tuoretta basilikaa! Pannu pois levyltä!
11) Lasagnen kasaus. 200°-uuniin. ≈ 30 min

***tomaattisoosia..lasagnelevyjä..munamaitoa. Tomaattisoosia..lasagnelevyjä..munamaitoa.. Sinnetänne väleihin tuoreita basilikanlehtiä ja raastettua parmesaania..

..a tavola!

***uuniaika meni yli. Kokonaisuus kuivui hieman liikaa...hö.
***maku onneksi oli juuri sitä mitä saattoi toivoa.. Tekstuuri oli selkeä: kerrokset selvillä ja paketti kasassa.
***lisää vegejä. Ehkä munakoisoa? paprikaa? Pari puikkoa lehtisellerinvartta..?
***Quornrouhe toimi hyvin. Maku tarttui!

Chipotle-hernerouheburgeri

..hernerouheburgerin toinen tuleminen.
Paremmin. Herkullisemmin. Näppärämmin. Ai että, tällä konstilla touhutaan varmasti tuonnempana vielä monenmonta tekelettä!

Edellinen hernerouheburgeriluomus oli käsittämättömän monimutkainen. Aivan liian monta vaihetta, ainetta, osaa ja tekijää.
Nyt suoraviivaisemmin. Enemmän ainoastaan makua ja tunnelmointia!

1) Vettä kiehumaan. Vedenkeittimellä onnistuu erinomaisen helposti!
2) Hernerouhe ja vesi 1 : 1 - suhteella kulhoon. Kelmu, kansi tai mikävaan päälle. Muutama minuutti turvottelua..
3) Samaan kulhoon mausteet: tuoretta chiliä, valkoista ja keltaista sipulia, Chipotletahnaa, chiliketsuppia, tahinia ja ruokalusikallinen vehnäjauhoa.

4) Massa tasaiseksi ja kylmään tekeytymään!!

***yrtti puuttui! hö. Oregano tai timjami olisi ollut kuin kotonaan.. Ehkä ripaus rosmariinia tai persiljaa..

5) Kylmästä massasta käsin taputellen halutun kokoisia piffejä!
6) Kuumaan, rypsiöljyttyyn paistinpannuun. KUNNON paistopinta molemminpuolin!

..ja tarjolle juuri niinkuin halutaan! Sämpylöiden välissä, juuston, sipulisetin ja rehujen kanssa tämä olisi ehdottomasti parhaimmillaan!

***nam. MAKU oli huippua. Juuri sopivaa poltetta, hentoa savuisuutta, täyteläistä pehmeyttä.
***Tekstuuri jäi ehkä hieman liian karheaksi. Haudutusaikaa enemmän! t.s. Enemmän vettä ja pidempään kannen alla!
***ruokalusikallinen vehnäjauhoa on korvaamaton. Kananmuna voisi olla toinen yhteen-nitova-tekijä, mutta sitten jotain kuivaa ainesosaa täytyisi lisätä. Tämä taas tietäisi potentiaalisesti makukokonaisuuden laimentumista..

Joulun makuinen omenamuru

..tänä vuonna Joulu on äärimmäisen salaperäisesti hiipinyt paikalle.
Tenttitouhottaminen on väkisin vetänyt ajatuksia arkeen. Sää on ollut samanlaista kuin viime Juhannuksen aikoihin - ei kovin talvista ainakaan.

Jos ei joulua tule ulkoilmaan, niin se täytyy loihtia sisätiloihin!
Vaikkapa lykkäämällä joulun-twistiä omenamurujälkkäriin! Aikaisempia kokeilua on tehty (esim. tällöin) ja "runkoresepti" on kaikessa yksinkertaisuudessaan todettu pomminvarmaksi!

1) Kulhoon: omenat sormenpään kokoisina kuutioina. Muutama luumu pariin-osaan-pilkottuna. Maizenaa ruokalusikallinen. Joulu-lisä = pienehkö loraus siirappia, ripaus vanilijasokeria, pomeranssinkuorta, kanelia, kardemummaa ja muskottipähkinää!

2) Toisessa kulhossa muruseos: 50g margariinia ja 1,5-2 dl kaurahiutaleita. Pienenpieni ripaus suolaa ja sokeria

***luumu, omena, kaneli, pomeranssi... Piparkakkumakua eli jouluntaikaa! :)
***omenana voi käyttää ihan-mitä-vain. Kaikilla saa hieman twistiä lopputulokseen!
  Royal Gala = pehmeä, rakenne katoaa melkein täysin lämmitettäessä (t.s. pehmenee aikalailla!), maku on yllätyksetön, mausteet kulkevat hyvin kyydissä!
  Granny Smith = ehkä hieman turhan kirpsakka, pysyy koossa myös uunituksen jälkeen. Kirpeys vie vähän jalansijaa mausteilta
  Pink Lady = miunmaunmukaan. Enemmän omaa makua kuin Galassa mutta tilaa jää myös mausteille! Tekstuurissa juuri sopivasti pehmeyttä ja purtavaa!
  Kotimaiset = ..ovat tietty sesonkiaikaan ehdottomasti numero uno. Kaikinpuolin parhaita :)

3) Uuni 200°-asteeseen. Hedelmät vuoan pohjalle, muruseos käsillä ripotellen päälle.
4) Keskitasoa alemmas, ei ihan pohjalle. ≈ 20 min.

***uuniaika on makuasia:
vähemmän -> hedelmissä enemmän purtavaa tekstuuria, vähemmän pehmeyttä ja mehevyyttä. Pintamurusta puuttuu rapeus
enemmän -> kokonaisuus yhtenäisempi, mehukkaampi. Pintamuru rapea.

Kullanruskeasta pinnasta tietää, että on jälkiruoka-aika!
p.s. Parhaimmillaan suoraan uunista, höyryävän lämpimänä, jäätelön kanssa.

***nam. Hauskasti joulua makumaailmassa!
***muruun olisi voinut murskata muutaman piparkakun mukaan!
***..ja manteleita!
***..ehkä pieni kourallinen granaattiomenaa?