..eli osa koko keittiön kattavaa Pikaisesti-Pakkanen-Paljaaksi-operaatiota.
Pakastin tosiaan heitti pyyhkeen kehään. Hänelle koitti lomillelähdön aika juuri kun talon loput asukit alottelevat työnteon merkeissä tätä koulusta "lomaksi" merkattua vuodenaikaa.
Näin saitana, kitsaana ja säästäväisenä opiskelijana (= köyhänä) sitä huomaa miten tarpeellinen tuo keittiökaluste lopulta onkaan...
No, onneksi ei kuitenkaan räjähdysmäistä traumaa ole tapahtunu! Syömällähän noista hissukseen sulavista muona-aineista pääsee eroon.. Ja se tietää ruuanlaittoa! WUHUU!!
Yksi pelastettava potilas oli tosiaan tämmöinen perinteinen paistijauhelihakimpale.
1) Piffimassan mausteiksi pilkkoontui valkosipulinkynsiä, kevätsipulinvarsia, punaisia jalopenoja, muutama oman-parvekkeen-timjaminoksa ja klöntti aurajuustoa.
2) Purkkiin myös n.1rkl Dijonia, reilu loraus worchesteria, hörppy lihafondia, korppujauhoja ja puolisen dl maitoa. Niin ja toki mustapippuria ja suolaa.
3) Massa melko voimakkaasti sekoitellen tasaiseksi ja sitten piffi-muotoon ja pannulle. Suoraviivaista ja simppeliä! ..ja vikkelää.
***Kaikkeen mihin ikinä mitään juustoa sujauttaa, pitäisi AINA laittaa juustoa LIIKAA! : ) eli siis niin runsaasti että tuntuu melkein pöhköltä. Suolaiset, juustoiset suupalat nyt kun vain yksinkertaisuudessaan on aivan tajuttoman hyviä. Näihin tuo Aura-määrä oli maun kannalta aivan liian pieni.. Rakenteen ja suutuntuman kannalta kyllä varsin kohdallaan..
4) Pihvienpaiston jälkilöylyissä vielä höyrytettiin kesäkurpitsaa ja punasipulia "julienne" ja tarjoiltiin tyystin tavanomaisen salaatin seurana.
Suurin hyöty kylläkin saatiin vasta seuraavana päivänä kun yli jääneet makupalat sai jemmattua työpäivän eväsleipään. Njam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti