Pinaatti-pitat

..joutaa luokitukseltaan kohtaan ärsyttävän-onnistuneet-kokeilut.

Pitaleivän salaisuushan piilee ylihiivaisessa taikinassa, riittävän rauhallisessa alustuksessa ja pelottavan pitkässä vaivaamisessa (-> taikinaan reilusti sitkoa).

1) 2dl taikinaan (1,5dl vettä + 0,5dl maitoa) 25g tuoretta hiivaa. Reilu ripaus merisuolaa ja lusikallinen hunajaa.

2) Sekaan turpoamaan desin verran kaurahiutaleita ja n.50g babypinaattia silputtuna.

3) Perään pelkästään vehnäjauhoa, rauhassa alustaen ja huolella pyöritellen.. Lopuksi loraus oliiviöljyä.

4) Taikinapallero takaisin kulhoon ja kohoamaan.

*** tässäkohtaa tuo kovan-onnen-taikina unohtu kohoamaan puoleksitoista tunniksi, vähempikin ois varmasti riittänyt. Tuo hiiva muuten popsii kaiken sokerin taikinasta ja lopputuloksesta saattaa seurata maku jostain jauhoisen ja hieman happamankitkerän vehnäoluen välimaastosta..

5) Pellille ohkasiksi lätysköiksi ja kuumaan uuniin. Kaks peltiä kiertoilmalla 8min @ 225°. Ennen uuniinsujautusta, voitelun korvikkeena suihkepullosta suihkaus vettä jokaisen kimpaleen päälle. Vesi tuo mukanaan tohon leipään rapean pinnan, mutta sisus jää pehmeän herkulliseksi!!

Lopputulos on ..hmm.. alakanttiin kehuttuna, kohdallaan. Rapea pinta, muhkeiksi paisuneita taskuja ja maussa niin ärsyttävän miellyttävää paahteisen kauran makeutta ja babypinaatin sulosta suolasuutta. Valmiina vastaanottamaan mitä moninaisempaa täytettä.

Tärkeää on muistaa leikata noi ENNEN pakastusta auki. Näin säilyy pitaleivän olennainen "tasku"-efekti. Sulatettaessa nuo meinaan lässähtävät ja pitan syvin olemus sitämyöten kaikkoaa..

Parvekepuutarha - 4

Vihertää ja venyy niin jotta väistää kohta täytyy. : )

 Tomaatit on saanu ratalangalla-yhteen-niputetuista varrastikuista tukea ja kurottelee kohti korkeuksia. Kohta - onneksi vasta kohta, mutta ennenpitkää kuitenkin - alkaa huolestuttaa noiden istutusämpäreiden koko.. Näyttävät, meinaan näin amatöörin silmään, aivan liian pieniltä. No, ehkä tuo ruukkujen koko hieman rajottaa noiden rehotusta.. Kunhan satoa saadaan!

 Pensaspavut on myös joutunu tukeutumaan varrastikku-virityksiin.. Niissä lähinnä kokoa kasvaa noi lehdet.. Suurimmat alkaa olla jo semmosta puutarhurin käden kokoluokkaa.

Myös yrttipuolella ollaan vahvoilla! Basilika on hurjistunu.. juuri niinkuin toivottiin! Kohta joutuu istutusta hieman karsimaan ja harventamaan (eli pääsee maistamaan ja syömään noita!! WUHUU!!) jotta loput taimet saa tilaa venyä ihan täysiin mittoihin.
Turku-pesto, your time has come!

ChiliAura-jauhelihapiffit

..eli osa koko keittiön kattavaa Pikaisesti-Pakkanen-Paljaaksi-operaatiota.
Pakastin tosiaan heitti pyyhkeen kehään. Hänelle koitti lomillelähdön aika juuri kun talon loput asukit alottelevat työnteon merkeissä tätä koulusta "lomaksi" merkattua vuodenaikaa.
Näin saitana, kitsaana ja säästäväisenä opiskelijana (= köyhänä) sitä huomaa miten tarpeellinen tuo keittiökaluste lopulta onkaan...

No, onneksi ei kuitenkaan räjähdysmäistä traumaa ole tapahtunu! Syömällähän noista hissukseen sulavista muona-aineista pääsee eroon.. Ja se tietää ruuanlaittoa! WUHUU!!

Yksi pelastettava potilas oli tosiaan tämmöinen perinteinen paistijauhelihakimpale.

 1) Piffimassan mausteiksi pilkkoontui valkosipulinkynsiä, kevätsipulinvarsia, punaisia jalopenoja, muutama oman-parvekkeen-timjaminoksa ja klöntti aurajuustoa.
2) Purkkiin myös n.1rkl Dijonia, reilu loraus worchesteria, hörppy lihafondia, korppujauhoja ja puolisen dl maitoa. Niin ja toki mustapippuria ja suolaa.
3) Massa melko voimakkaasti sekoitellen tasaiseksi ja sitten piffi-muotoon ja pannulle. Suoraviivaista ja simppeliä! ..ja vikkelää.

***Kaikkeen mihin ikinä mitään juustoa sujauttaa, pitäisi AINA laittaa juustoa LIIKAA! : ) eli siis niin runsaasti että tuntuu melkein pöhköltä. Suolaiset, juustoiset suupalat nyt kun vain yksinkertaisuudessaan on aivan tajuttoman hyviä. Näihin tuo Aura-määrä oli maun kannalta aivan liian pieni.. Rakenteen ja suutuntuman kannalta kyllä varsin kohdallaan..

4) Pihvienpaiston jälkilöylyissä vielä höyrytettiin kesäkurpitsaa ja punasipulia "julienne" ja tarjoiltiin tyystin tavanomaisen salaatin seurana.

Suurin hyöty kylläkin saatiin vasta seuraavana päivänä kun yli jääneet makupalat sai jemmattua työpäivän eväsleipään. Njam.

Beduiinin tofuhöystö

..eli loppujen-lopuksi aikalailla onnistunut, isosti maukas, vegepainotteinen höystö.

1) Kattilanpohjalla kuullotettiin ensin punasipuli, valkosipulinkynsi ja jääkaapin viimoinen kevätsipulinmullikka

2) Perään suikaloitiin kuorimaveitsellä porkkanaa, palsternakkaa ja paprikaa: juu-u, kuorimaveitsellä! : ) tulee tolkuttoman tyylikkäitä suikaleita tuommosista kovanpuoleisista kasviksista..

3) Sekaan sukelsi muutama paloiteltu tomaatti ja tomaattimurskaa. Mausteeksi loraus soijjaa ja smoked paprika:aa

4) Tofu kuutioitiin erikseen pannulle ja pintaan hierottiin beduiini-maustekomboa: Kanelia, chiliä ja mustapippuria.

***vielä lisäksi olisi toki voinu yliampua ko. teeman: beduiini-mausteet sopii poskettoman osuvasti kookosmaidon, curryn ja riisin kanssa. Sitten pinnalle salaneuvos-juustoa raastaen ja njamnjamnja...

5) Esillepano jälleen noihin iänikuisiin sinisiin kulhoihin ja kylkeen Ruis-Roope.

Nälkä hävisi, makua löydetty roppakaupalla ja kiitostakin kuulin soffan toisesta päästä. Hyvä niin! : ) Ensikerralla beduiini-mausteiden kanssa hutiloidessa ylilyönti: kookosmaitoa ja curryä!! (Ehkä vielä tuoreeltaan yks chilipalko...ja suikaleina kanaa..tai possua..foliohaudutettua possua..kylkeen suikalesipulisidedish..tai ehkä beduiini-lihasörsseli naan-leivän väliin...sen kanssa kylmä avokadosalaatti....)

Voimamuona

lääh.. ja puuh.

Puntilla huhkittu ja rehkitty lihakset, toinen toistaan tiukempaan, juntturaan.

Voimamuonan aika! Building-blocks for the biceps..

Salaatti sekottui hieman yllätyksettömästi.. Salaatti+tomaatti+kurkku-akseli sai seurakseen paprikaa, kidneypapuja ja raejuustoa. Puntti-ruokaa tästä tekee nuo piffit!

1) Soijarouhetta kulhoon, sama määrä kiehuvaa vettä kyytiin ja rauhassa turpoamaan. Mausteeksi punasipulia, valkosipulia, persiljaa, mustapippuria ja lihafondia.

2) tovin turpoamisen jälkeen, joukkoon yks kananmuna ja jauhoa sen verran että tuo massa ikäänku "tasottuu" tai jäykistyy.

3) sittemmin vaan lusikalla kakkusia kuumalle pannulle. Toi massa on senverran pehmosta että ne siinä ihan itsekseen tasottuivat piffin-muotoon..

4) Ruskistus ja lautaselle. Päälle bonjöötti-HeinzBBQ-pohjainen soosi, kylkiäiseksi tuo karmivan näkönen, rukiin-ruskea kimpale tossa kuvan vas.laidassa: uusimmasta juuritaikina-ruisleipä satsista maistiainen (->osottautui maultaan varsinkovin miellyttäväksi).

Ens body-building-rupeaman jälkeen lisää tätä tällaista ruuanlaittoa.
Nyt biisepsit palautumaan..

Turku-Nori

wau. mmm ja um ja nam. Aivan tajuttoman onnistuneet Nori-rullat. Ensimmäiseksi kiitos siihensuuntaan joka mahdollisti tämmöttisen huikean fiilistely-elämöinnin, Tervetuloa uudestaan anytime!

Kolmenlaiset rullat synty. Tonnikala makso cittarissa tajuttomasti, sen kimppuun tälläkertaa ei lähdetty. Sen sijaan graavattiin lohta (rosépippuri-graavi) ja siikaa (musta- & valkopippuri, sitruuna-graavi) ja pilkottiin rehuja. Kohdalle sattui hämmentävän iso avokado, sitä sitten tuupattiin jokaiseen : )

Graavilohi-avokado: mehustamaan naturel-bonjouria
Graavisiika-avokado: mausteeksi majoneesia
Kurkku-avokado: mukaan dijon-luonnonjuggetilkka

Sitten pöytään naturligtvis soija, wasabi ja inkivääri -> ruoka-aika!
Ja voi kuulkaas sitä ideoitten ilotulitusta mikä tällähetkellä mielessä myrskyää. Aivan tajuttoman hyvää, aivan simppelin älyttömän onnistunutta, naurettavan harmillisen helppoa, ihanan terapeuttista näpräämistä ja niin huikean suuri variaatiomahdollisuuskenttä että tälle jatkoa saadaan varmasti todella nopeasti. Nyt lähimpään markettiin ja Sinisen Lohikäärmeen kesyttämiseen, mars!

Parvekepuutarha - 3

DDRAMATIC changes over here! : ) Tainno, hissukseenhan nuo tuolla varttuu, mitään räjähtävän yllättävää harvoin noissa tapahtuu. Mutta anyway! wuhuu!
Satoa taatusti noista pavuista ja tomaateista saa vielä ootella, mutta tätänykyä ne jo näyttävät ihan oikeilta kasveilta. Saattaapahan niistä joskus jokunen tuotoksenomainen makupala esille muljahtaa..

Papupuskat venyy ihan silmissä..

aivan-liian-tiheään-istutetusta basilikastakin varmasti voi jo vähitellen ottaa maistiaisia.. Ehkä tossa tungoksessa tapahatuu Darwinistinen "Survival Of The Fittest"-ilmiö ja vaan parhaanmakuset jää jäljelle. Tämmöstä toivon ja jännitän. Aika näyttää. : )

Hellepäivän tikku-kanasalaatti

...mgggh...
"Oi tulispa jo kesä", "on ollu niin pitkä talvi..", "..kylmäkin vielä", "en malta odottaa helteitä" - ja mitä sitä kaikkea kuulikaan loppukeväästä/ennen kesää.. Luulisi jo patoutuneimmankin auringonpalvojan saaneen tästä infernaalisen demonisesta kuumuudesta tarpeeksi.
!#€&%€, sanon minä. Mun ajatuksenkulku koaguloituu.. siltä tuntuu : ) Saisi jo talvi taasen tulla...huoh.

No, kaipa tämä kesä on sitä ennen kestettävä. Köökkiin pakoon, oloa helpottamaan ja rauhoittumaan. Niin, ja tällaista hellepäivän tikkuruoka-salaattia tekemään!

1) Alkuun keiteltiin porkkanaa, punasipulia, kevätsipulia, paprikaa ja kesäkurpitsaa, jotta saatiin ne hieman pehmenemään. Keitinvedessä oli merisuolaa, inkivääriä, fariinisokeria, valkkarietikkaa, sakea ja loraus soijaa

***mausteita miunmaunmukkaan alakanttiin: suurin osa noistahan tietty liukeni keitinveteen ja ennen tarjoilua valui veden mukana viemäriin. Itse rehuihin ei niin vahvasti tarttunut maku. Riittävästi kuitenkin, mutta olisi saanut huomata..öö..enemmän!

2) Kasvikset kulhonpohjalle, loraus wokkiöljyä makua, soljuvuutta ja kiiltoa antamaan

3) Päälle kananriekaleet - ripaus mustapippuria joukkoon

4) Pinnalle vielä salaattisuikaleita.

Tikut kylkeen ja smaklig maltid! Huomenna sushia.. wuhuu! : )

Balsamicopunasipulit

wuwuHuu! YYYeeiippii!
Vihdoin ja viimein sattui matkanmutkien varrelle harvinainen, todennäköisesti upeanhuikea visio: Grilliruoan lisuke no.1
Salaattien suurenmoistaja
Leivänpäällisen piriste
Kalan kaveri..jne.

Purkkiin sujahti siis kolme, puolennyrkin kokoista punasipulia
Maustelimeen sekoittui jotakuinkin..
1,5dl vettä
0,5 dl balsamicoa
reilu ripaus merisuolaa
pari pyöräytystä mustapippuria
lastankärjellinen hunajaa
muutama tl sitruunamehua

Tuloksen tulkinta on vielä aika alkutekijoissä, mutta ensimmäinen maistatus jo osottautui hieman huimaavan huikeaksi.

***alustavasti paranntaisin.. Balsamicoa suhteessa enemmän, enemmän "tuhdimpia" makuja: vähemmän hunajaa, lisää esim. chiliä ja rosmariinia ja valkosipulia...

To be continued..sometime! : )

Parvekepuutarha - 2

No dramatic changes over here.
Pikkasen on tullu vartta lisää sinne sun tänne..

 Tomaatit tarttee kohta jo jotain tuki-tikkua tuohohn lähettyville.. Satoa saanee vielä odotella myöhemmäs syksyyn.

 ..ja pensaspapulaarikin vihertää jo (jos riittävän läheltä tuijjottaa), heh.  : )

Tuolle siemenestä-kylvetylle-basilikalle on aivan taatusti ollu vielä liian kylmä, öisin ainakin.. Kuitenkin se nyt näyttäisi voivan ihan OK, lehdet kasvaa, runko pitenee jne..
Hiljaa hyvä tulee, toevotaan. : )

Suikalelihaa aasiatyyliin

Höh. : )

Loma-olo on vallannu mielen. Rentoutuminen ja huolettomuus ajaa ärsyttäviin onnistumisiin köökin puolella. Tarkoitus oli pyöräyttää suikalelihasta beduiini-tyylistä kastiketta punariisi-kasvis-höystölle, mutta tuossa tehdessäni, alko ajatus vaeltamaan ja noi värit sai mut jälleen Aasian suuntaan.

Puikoilla taas, näin tälläkertaa:

1) kasvispuolella oli pakastewokki-vihannesta, paprikaa+tomaattia+punasipulia "julienne", valkosipulinkynsi, tuoretta inkivääriä ja edellisistä erheistä opittuna vaan yksi (1) punanen jalopenoviipale.

2) nämä hautuivat pannulla pehmosiksi (paistorasvana seesamiöljy!), makuun vielä soijaa, fariinisokeria ja sakea.

3) haudutusta sen aikaa mitä punaselta riisiltä kestää kiehua

4) riisi-kasvisakseli sekasin ja kulhon pohjalle

5) suikalelihat (oli jo aiemmin joskus paistettu, mustapippuri-                valkosipuli,) äkkiä kuuman pannun kautta pinnalle

6) final touch, just for the show, seesaminsiemeniä.

7) salaatin virkaa toimittamaan lehtisalaatintsuibaloita.

Oikein keksimällä yritän keksiä kohennusaihetta juuri kyseiseen räättiin, mutta pöh ja pah, pakko myöntää että toimi tuollaisenaan varsin kovin moitteettomasti.