Slow-cooking-sunnuntai. Mahtaako olla rentouttavampaa tapaa viettää aamuvuorolla-alkanut, upeankesäinen sunnuntai?
Huolella suunniteltu on puoliksi valmis - sanotaan. Jos ei usein niin ainakin tässä ja nyt. Työpäivä vierähti mukavan lennokkaasti kun päässä pyöri visioita illan annoksesta.. Työkavereille pienoinen anteeksipyyntö ja tuhannestikiitos ideointimyrskystä ja -avusta.
Ruuanlaitto-aika!
1) Munakoiso peukunpaksuisiksi viipaleiksi, pinnalle ripotellen Pansuolaa: miunmaunmukkaan, tämä "munakoison itkettäminen" on aivan ehdoton välttämättömyys. Se poistaa tuota kitkerää, ruskehtavaa nestettä ja hieman kuivaa viipaleita. Näin ne pannulla ruskistuu ja paistuu, eikä ainoastaan höyryty/keity niistä tihkuvassa vedessä.. Maku myös tarttuu mukavammin, kun tuo kitkeryys on minimoitu.
2) "Piffien" itkiessä, raastetaan porkkanaa ja punajuurta. Pilkotaan valkosipulinkynsi ja kasataan koko komeus paistinpannulle. Tirisemään mukaan loraus SweetChiliSoossia ja 1tl Dijonia. Muutama rkl vettä mukaan jotta porkkanat pääsee pehmenemään. Hetken ruskistamisen jälkeen uunivuokaan, folio päälle ja uuniin (kiertoilmaa ja 175°): lähinnä vain pysymään lämpimänä ja pehmenemään lisää.
3) Salaatti valmiiksi. -tästä ideoinnista isokiitos töihin!!- Rucolaa, jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, Guyot-päärynä (huipusti paremman ja isomman makuisia kuin conference!!) ja paahdettuja pinjansiemeniä. Tilkka balsamicoa ja jääkaappiin.
4) Talouspaperilla painellen nuo munakoisonpalat kuiviksi ja ylimääräinen suola pois. Oliiviöljyä pannuun ja piffit perään. Tällävälin huhmareessa maku: parvekkeelta rosmariininoksa, grill- och allkryddaa ja merisuolaa tasaiseksi jauhoksi. Sitä ripotellen piffien pinnalle puolin ja toisin. Paistamisen jälkeen pellille ja samaan uuniin pehmenemään ja oottamaan....ja tietty pysymään lämpöisenä.
5) Vuohenjuuston kimppuun. Huoneenlämpöön puolisen tuntia enne ruuanlaiton aloitusta, viipaleet kuumalle pannulle, noin minuutti-per-puoli. Huhmareessa jauhoksi muutama RuisDigestive ja jauho pienelle lautaselle. Paistetuneet&pehmenneet vuohenjuustoviipaleet saa siitä pintaansa, mielettömän maun lisäksi, jännää rapeutta ja kokonaisuuden-kannalta-tärkeää "kuivaa pintaa".
Lopulta annoksen kokoaminen lautaselle: munakoisopiffit ja paneroidut vuohenjuustot lomittain. Lisukkeena lämmin, chilinen punajuuriporkkanaraaste ja kylkeen raikkaan välimerellinen rucola-pinjansiemen salaattikeko.
Pöytään ja muonaamaan ja....mmnam.
Lopputulema oli kokonaisuudessaan ärsyttävän-kovin-kohdallaan. Makuja, tekstuureja, tuoksuja, suutuntumia, värejä....wautsi!
***..mogia ei sensuuremmin tätä kootessa sattunut. Tehtyjä virheitä ei siten ole tähän listata. Variaatio-muokkausmahdollisuuksia sen sijaan loputtomiin, kaikkia ei edes kannata yrittää listata
- Munakoiso on upeeta opiskelijabudjetin sisäfileenkorviketta: valmiina ottamaan kyytiin makua aaaaivan laidasta laitaan. Paisto ja rauhallinen uunitus, niin huipputulos on miltein taattu.
- Porkkanapunajuurikombo olisi kelpuuttanut kyytiin vaikkapa pippuri-Cremebonjouria: se olisi todennäköisesti nitonut sörsseliä kasaan vielä rahtusen lisää, plus toki tuonu bonuksen makumaailmaan.
- Vuohenjuustot oli kertakaikkinen kymppi.
- Rucola-päärynä-pinjansiemen-kolminaisuus ja balsamico oli salaattina aivan fantastinen yhdistelmä. Päärynän tilalla toki toimisi myös mango... ehkä Honeycrunch-omena.. cantaloupe tai hunajameloni..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti